Ngenndiyanke Joob

        Tooma Sankara (BF)        Tooma Sankara  Seeɗa he golwolol ngol o waɗduno he miñiiko debbo kanko Tooma Sankara. Nde tawnoo koo gorko pinnooɗo, keewnooɗo njalniika he nder nguurndam makko. Sahaaji a wiyatno ko o mogiyanke, hakkee makko wonde yeewtiyanke njalniika.       Janngu ndee winndannde TS Tooma Sankara: meeɗi waɗde sahaa gooto miɗo fijiranno lapseer (mbokko), miɗo mbokko tan haa mbarmi gertogal neene am mi tinaani. Oon tuma cikkannoomi ko miin tan woni ɗoon, ndeke mawnam debbo ina ɗoon ndaarami. O wiyi kam rokkam buuɗi noogaas (100f) mi waasa haalande neene; Tooma Sankara: heɓɓitii wiyi mo hay mbuuɗu mi alaa, tinno woto haalan neene so wonaa ɗum omo waawi fiyde kam.  Banndum debbo Tooma Sankara: janngo he mum tan neene am wiyi banndam debbo o ar lawƴan am taasaaji, banndiraaɗo debbo o heɓɓitii wiyi neene am Tooma Sankara wiyi maa o lawƴu taasaaje ɗii. Ɓooytaani tan banndam debbo o ari wiyi kam, Tooma Sankara ...

DAWRUGOL SENEGAAL, Njaafoɗon. Nguu laamu Makki Sal maa wonan fuutankooɓe ñaamaani hoore huwi leeɓi ! Colli cirii cirkii kono wonɓe paamaani ! Sammba noddaaka en nooti. Halfinaa suudu en ndeeni boowal. So wonɓe paamaani pammineeɓe. So won faamɓe lunndii bone ngoppideeɓe. Holnde paamaten tawde en pamminaama en paamaani. Fuuta wullii luukii kono faabu ɓe ngaddaani. Dawriyankooɓe ngoo wullaango mon min tampi. On mbaɗii mojobe kono ngoo wullaango  caɗeele fuuta on ɓeydii. Bone ɓeydii tenngu renngu hakkunde ngenndi laaci ficcii. Sagataaɓe he seemedɓe bojji toƴƴii. Ko Makki laamino nguru ɓalli o bonnii. Fuuta holto jaambareeɓe mon ngoni laaɓndal mi werlii. Duɗal jaaɓi haaɗtirde mate on mahii. Nokkuuji cafrorɗi dowrowje mate on mahii. Ilaa tuuba mate hono mum fuuta on ndokkii. Yawaare he koongu he fuuta nder laamu Makki fuɗɗii. Dawriyankooɓe pinee weeti. Pulaar he nder suudu sarɗiiji on mbarii. Sagataaɓe he seemedɓe ballal he mon  ina cabbii. Woto ngonee powbi oɗon ŋaaka tawa ballal m...

Dawrugol leydi Senegaal.             Aamadu Bah Koolangel ƴakki aawdi. Ɗowi en haa fonngo maayo suri en. Tinndi sifti kono en paamaani. Batuuji batuuji o haali kono en nantindaaki. Cuɓtaaɗo koolaaɗo o resndi en.  Haa nder galleeji diine o nawani en. O resndiɓe, konnguɗi moƴƴi ɓe njooɓnimo. Halifaaɓe aada ɓadtiimo pinal he ɗemngal kalfinimo. Holi ndee lunndaare firtannde en oo aadi. O firtii ko o firnoo, firtii firtani en o firtii. Ko o firnoo o firtii. Kono ko Geno firnoo firtaaki. Maa min teɓɓito ko seɓɓitii. Min lumminoo haa tiiɗa gaawe he silameeje min njooɓo. Aamadu woɗɗaani ɓadti. Galle laamu ko gaawe he silameeje min njooɓo. Gaawe min ceɗta haa seeɓa min mbakkoo. Silameeje min njarna haa mbeleendi siggoo. Hitaande 2029 nder jolle min mberloo. Kiwee kiwee dartinaani min. Kiwee kiwee feccaani min. Hay oo aadi fiɓnde fiɓtaani min. So maayde ñalnde mum min nguurtat. So ñawu ñalnde mum min cellat. Peeje mon peccooje mon pecci on. Ruttii ñawni ɓerɗe mo...

Ñalnde hoyre-biir 6 Siilto 2024 Nguurndam gootal e jaale diine dental Madiina Gunaas. Hayso ngaal jaalal ngal jooɗi ko Aynimaadi (Ɓunndu)'' Ceerno Alh Ahmadu Jallo to ''Aynimaadi Rta'' <-- nguurndam oo gorko darodinooɗo e Ceerno Alh Muhammadu Saydu Bah RTA to batte diine siimtude ɗum wonaa ko weeɓi, kono ko noon ko waɗde jubbande heddoo e taarik. Nde tawnoo kala ko winnda moofta (maraa) ina jogii ko naftata e nder renndo, walla e renndooji jogorɗi aroyde e muddaaji payɗi arde. Tawii baɗlal e ngol ciimtol ko Ceerno Hamme ɓiyi Ceerno Ahmadu Jallo to ''Aynimaadi, Ɓunndu, ko o gooto e doosgal diine islaam kisngal kerngal guuurnoongal e Ceerno Seek Siraaji Diine, Seek Alh Muhammadu Saydu Bah RTA (MG)'' ngol ciimtol ko ɓiyii Ceerno Alh Ahmadu Jallo to ''Aynimaadi''  ina wiyee ceerno Hamme Jallo. Ko kanko tigi waɗata daartol ngol eɗen mbinndito ɗum ngam wonana renndo ngo nafooje keeriɗe janngo. En puɗɗiima tigi naatde e ndaganndi ndi,...

Allaahu joom am. Tagɗo tagooje tagtoytooɗo tagooje. Tagi tago tagtii tago tago yalti e tago mum. Tagi kammu yurbitaaki he dow men. Tagi leydi ndi dulɓitaaki he dow men. Tagi bambaaɗe he toƴƴaale mum. Maleykaaji jinneeji fof ngadii he peeñdi mum.  Aduna addaa he guumugaamalde mum. Tawii saabino ɗum ko Aadama he hawwaa mum. Goofi puɗɗii yaynaade haa ɗeɗɗi ɗum. Tawii fof saabino ɗum ko ibliisa he mawnikinaare mum. Ibliisa tafi taande mum ina fiyra yimɓe mum. Tagooje fof njuuli he baaba Aadama. Ibliisa jaddii salii lunndii woɗɗitii ɗum. Ŋaaki no barogal noddi koongu mum. Ɓooytaani baaba Aadama yalti he aljanna mum. Ɗeɗɗaa looƴi kaɗhaɗe mum. Ibliisa summbi sajii he nder geew mum. Heddii baaba aadama he neene hawwaa mum. Ɓe ngoni he aduna aɓe pira no ɓe pirtiri ɗum. Baaba Aadama adii he peeñdi mum. Rokkaa ndimaagu he pinal mum. Ina tafa konngi no haalirdiri he Geno mum. Haa neene hawwaa feeñi he ɓure mum. Tottaa baaba aadama ngam diine he peeñdi tagooje mum. Geno toowi woɗɗtii tagooje mu...

Tiitoonde: Taare Allah. Ceerno Ibnu Umar Bah. Mo Madiina Gunaas wuro maa. Hoɗngo gila he goodal ndii leydi diine Geno feeñnumaa. Njiiɓaandi njiɓɓiraandi cewle kawsara Madiina Gunaas wuro maa. Fuɗnaange maggo juurorde maande diine ñiiɓiinde. Hirnaange maggo jipporde felo Nulaaɗo diine ñiɓiingo. Rewo ƴiiwoonde diine feŋiingo. Worgo ɓulirɗe ƴiiwoole neema jaaliiɗe. Taare Allah. Ceerno Ibnu Umar Muhammadu Saydu Bah. Gaawɗo giɗli tabitini ngootaagu. Yiɗi ɓesngu abbiiɓe he laddeeji. Aaludere to jaati feŋiinde. Mahiinde toon ha tiiɗi diine jaaliinde. Wag-waggiire tamiinde haa tiiɗi ceedante maandaande. Suɓtaande to weluya kohoowo rokkaande. Haa timmi ɓuraana ñaantaande. Neɗɗaagu pinal ganndal loowaande. Mbeelu Siraaji Diine ɗuhiinde. Sahaabayanke Ahmadu fuuɗi ñiiɓi renndo seedtiinde. Ɓure ɓurnaaɗe ngenndi tottaande. Sahaaba mo giɗli mum njooli he Ahmadu. Ujubal koode dow kammu pooyni ceedtiinde.  Fof ko ngam yooɗeede giɗli Ibnu Umar. Taare Allah. Pirɗo firti mo pirooje mum pirtaaki. Gannd...

Raamata Lih, cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe, debbo pullo dawriyanke. Jibinaaɗo Senegaal he diiwaan Ɓunndu ko toon o waɗi jaŋde makko les-lesiire haa o yottii fannu toowɗo. O waɗi njillu makko leydi Waala Fenndoo. Nganndiraandi farayse he hitaande 2008 o jokkiti ɗo jaŋde makko fannuyankoore to senngo dawrugol. O tafi lannda makko, kaan lannda jokkondiri e lannda APR ɓe ndenndi dawrugol; kaan woni lannda laamiika hannde ngenndi Senegaal, Hoyreejo mawɗo leydi Senegaal Alh Makki Aamadu Buuɗi Sal, gorko mo Ndulumaaji demɓe he nder fuuta tooro. Raamata Lih koo daraniiɗo dawrugol pinɗo paamɗo cemmbuɗo baawɗo ko gollata koo. En kaaɗnat ɗo sibu wiyde ina haala ndii mbaroodi ndewri wonaa ko weeɓi, jam he kisal Geno yoo ngon he makko, Geno yottina fayndaare (Aamiin). Kuɗol Ngenndiyanke Joob, jeyaaɗo cuuɗi men Rabat hoɗngo he diiwaan Madiina Gunaas. Ñalnde mawnde 3 Jolal 2023        Ndee yimre diida Tiitoonde Dawrugol  Raamata Lih  Tampere tampinoo...