Articles

Alh Muhammadu Saydu Bah rta MG

-
Yettude sabaabu ko he Diine jeyaa. Haalde golle Ceerno Siraaji Diine ko he ɗuum tawaa. Sibu golle maa Alliyankooje ɗe mbuntataa. Gure maa tinndinooje min ɓamtaare ina rewaa. Sappo he jeeɗiɗi gure taariiɗe Madiina ciñcuɗaa. Annduɓe njiyi ɗum ndogi ngari takkimaa. Ɓe paami ko Allah ɓolo hoɗi he nder ɓernde maa. Ko he o jaati Madiina Gunaas ciñcuɗaa. Innaali Allah tan njooɓiɗaa. Mali Moritani gure ciñcuɗaa. Gine Gammbi bisaawo ɓee malnuɗaa. Makka he Madiina moƴƴere nokkuɗaa. Taare Allah, taare Allah. Madiina Gunaas ndee ladde ciñcuɗaa. Barooɗe Cewɗi ñiibi tawɗaa. Ndiiwɗaa ɗi haa caggal maayo mberliɗaa. Madiina Gunaas ngeewniɗaa. Ɗoon Allah nodduɗaa. Diine he sunna Muhammadu nodduɗaa. Fuuta he ɓunndu he kaasamaas ngari njaɓɓimaa. Ceerno Siraaji Diine, Baaba maa innumaa. Ceerno Alh Muhammadu Saydu Bah, ndee innde nde Geno lollini haa winndere anndu-maa. Taare Allah, taare Allah. Koto Ceerno Hammee Baaba njannguɗaa. Ɗoon wirdu tijjaani njagguɗaa. Ganndal he Diine o tottumaa. O ɓamti junngo o...
Enregistrer un commentaire
Lire la suite

C. Alh Muhammadu Saydu Bah rta MG

-
       Konnguɗi C Mawɗo Rta MG Neɗɗo waawa wonde Allah, kono neɗɗo ina waawi wonde Allah to mum. Neɗɗo so wonii Allah to mum, maa o won Allah kala e ko wonaa Allah. Nde wonnoo Allah ko karallo, gila nde Allah tagata Seekana Ahmadu Tijjaani Sarif, o tagi mo e nder Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. O yiɗnimo Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. Ko ɗuum waɗi Seekana Ahmadu Tijjaani noddi he nder noddaandu Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. Woni Almudɓe makko fof ko sahabaaɓe Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama.
Enregistrer un commentaire
Lire la suite

HOL KO HAƊI MI WONDE?

-
   Ñalnde Hoyre-biir 1 lwr Juko 2026     Holko haɗi mi wonde? Ko oon baɗɗo mi wonde. Holi kaɗoowo-mi wonde? So wonaa oon baɗɗo mi wonde. So wonde haɗii kam wonde. Tawii koto potnoomi wonde. Mbele mi fotaani ruttitaade he oon baɗɗo mi wonde. Wonde ko-ko waɗaa woni. Woni woni haa woni ɗo woni. Ndeen wonde fotaani haɗde mi wonde ɗo potmi wonde. Somi miijiima tumaaji haŋki. Mi miijiima tuma hannde. Mi miijiima tuma garoowo janngo. Wonko woodnoo ɗo haŋki nattii ɗoo wonde. Mbele nattunoode ɗuum wonde jibinanaani en goɗɗum? Oon haŋki momi ruttittaako ruttinantaake. Oon haŋki maamiraaɓe cañnoo pinal. Ɓe cañiringal yogaaɓe heen fotde yaɓɓude. Yogaaɓe heen hakkillaaji tonngude. Yogaaɓe heen tonngude haa tiiɗa jiyaaɓe waɗtude. Waɗtaaɓe jiyaaɓe peelelaagu boomaaɓe. Caltoɗee ɗii fuuntiiji mbari on ndimaagu kaɗi on neɗɗaagu. Liggoɗee ndañon haɗa on njiyaagu. Pelliton wuurde he maayde he ndimaagu. Mo noddiraa maccuɗo welto. Ndimmba caayayal laɓɓe ina yuwtoo. Ndee majjere boni haa n...
Enregistrer un commentaire
Lire la suite

Janngirde Alɓuraana

-
     Simoore Alqaariyatu Alqaariyatu Mal qaariyatu Wa maa Adareeka Mal qaariyatu Yawma yakuuununnaasi Kalfaraasil Mapfuus Wata kuunul Jibaalu Kanjinil Mapfuus Fa Ammaa Man Saqqulat Waaziinuhu Wa huwa fi iisatin Raadiyati Wa Ammaa Man Haffat Waziinuhu Wa-Ummuhu Haawiyaatun Wa maa Adareeka Maahiya Naarul Haamiyatun.
Enregistrer un commentaire
Lire la suite
-
Image
Ñalnde Naasaande 12 lewru Korse htnd 2026 :Ndeke wonaa nguurndam woni nguurndam, neɗɗo ine wuura tawa ko o maayɗo. Maayɗo ina maaya tawa ko o guurɗo ! So neɗɗo teskiima to o ummii haa ɗo o yahrata ɗo, maataw ndeke nguurndam innama aadee ina fenngiɗi. Maayde ina ɓadtii innama aadee haa woni hakkunde makko e maayde ko fotde ceeɓdi giyal.  Holko wuurde? Ko tuma neɗɗo nde o wuuri ndee o waɗii golle maantiniiɗe tiiɗɗe ceniiɗe cemmbuɗe. So tawii neɗɗo wuuri o wuurdi he renndo makko yo o tinno wooda ko o golli janngo so tawii o tuɗɗiima leppi leydi omo waawi fooftaade he nder yanaande makko. O daranoo jaŋde pinal, ganndal, ooƴtude gooñiiɗe, dartinde darinooɗe, wuurtinde maaynooɗe, o heɓɓito kala ko ɗesi teɓɓitaade. Neɗɗo fof ina foti laaɓnditaade holi kañum, ɗo o ummii ɗo o fayi, eto o jogori dartoyaade je nder kaaɗdi nguurndam makko.  Neddo fof o foti limtude hoyre makko ko o maayɗo ! Neddo fof ina haani winndude he nder nguurndam mum deftere nde omo haalda he hoyre makk...
Enregistrer un commentaire
Lire la suite

Pulaagu ko Laawol Nguurndam

-
Pulaagu ko Laawol Nguurndam Konngol Harameeji jeeɗiɗi 1- Buuɗal yurmeende 2- Ƴellitiingal e innde Geno 3- Yo jam ñallu haa to ciiñciiɗe maa kaaɗi 4- Ɓesngu ina e wuro, jawdi ina sarii e ladde harimaaji 5- Yo yitere maa reen 6- Kala ko njey-ɗaa min coodtirii ɗum 7- Biigi baggi, gayi dimaaɗi e ƴiiƴam sagataaɓe 8- Minen ɓiɓɓe Fulɓe min ngoondanii ma 9- Harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa.   Harameeji jeeɗiɗi Fulɓe 1- Min ngujjataa 2- Min penataa 3- Min kulataa 4- Min njamfotaako 5- Min taƴataa enɗam 6- Min pirtataa aadi 7- Kala ko dañaa ina renndaa, min ɗawataa.     Aadi Fulɓe   1- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 2- E laawol pulaagu ngol min ndoni 3- E Baaba Kikala kam woni maama Kala 4- E Neene Naagara kam woni sabu kala   5- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 6- E barke kosam e nebam 7- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 8- Foroforoondu ina seedii 9- Kam woni mawɗo sippooɓe 10- Kam woni mooftuɗo sirlu burgal kel...
Enregistrer un commentaire
Lire la suite

Ndee hare hay gooto nde woppaani

-
Ndee Hare hay gooto nde woppaani Ndee hare nde hay gooto woopaani. Ɗamininooɓe kisal ndee hare woppaani. Ɓe tinaani ha pettooje njoowa he dow townaaɗe. Mburjitii ha gaññeeje ngoni he aabeede. Amerik ko ngaari kalhaldi. Ndi ƴonngo mum tiimti he dow kammuuji. Mbaawndi wuddaade. Gallaaɗi ceeɓɗi reedu ceekooji. Njaltina tektekti njoowa he dow gaññeeje. Israa'iila wiy-noo ina waawi. Tooñannge ɓurti njoowi he dow kammuuji. Israa'iila hartaa kono tawii jaɓaani. Bone ficci laaci powbi ngoni he ŋuurde. Barogal Iraan jaabti luuki fuɗnaange. Mawɗo juulɗo solɓitii he aññeere. Aayatullaa Aali Khumaney, tuɗɗii leppi leydi, leppi leydi teddungal tuɗɗii. Defaaɗe he jayngol ha ngojji. Eeraango waɗaa kono wonɓe paamaani. Ñalnde nguu batu daɗɗaa Aali heddi artaani. Barooɗe pinni piɗɗiti he ɗoyngol jam ndaarta kono heɓaaki. Jamma ɗiɗmo Iraan joori pettooje he Israa'iila Ujunnaaje he teemedde njehii ngartaani. Beeytooje mbeeydi he defaaɗe ha nguli jaw. Kartii hakkunde kammu he leydi. Peete boɗe...
Enregistrer un commentaire
Lire la suite