Ngenndiyanke Joob

So aɗa ƴetta ko ndenndeɗa a hebbinat lemlemaali, sibu aɗa ɗaminii ɓe ndenndiɗaa ɓe maa mbiye nokku ko hawri !

Ɗemngal am. Hol ko ɓuri suukara njuumri e njuumaan welde. So wonaa ndimaagu, e laamu kiisngu tuubakooɓe. Neɗɗaagal men koɓe yoolnooɓe. Fulla men e faayiida men koɓe fuuynunooɓe. Ɗemngal men e ɓakke irnooɓe. Sabu yenananoode neɗɗo halfata neɗɗo banndum tawa heedaani ɗum e hakkille mum. Ɗaaynaani ɗum, dummbaani ɗum. Ko ɗemngal seerndi neɗɗo e dammuwol sakkatata ganndal ngal reenata binndol. En keɓii koye men fof en puɗɗitiima, yaawaare ɓooynde en caltiima. Kaalen binnden ɗemngal men. Nguurtinen daari men ngamri men tinndi men cifti men pijirlooji men. Ko ɗuum woni ɗaɗi neɗɗaagal men.  Ballitooji toownude ɗilñitde pinal men. Yaakaare nguurndam men. Piren gannde ɗee fof e ɗemngal men. Ko ɗuum woni sodorde ɓamtaare men  En mbiyi tuubakooɓe e kala yiɗɓe yeddude en ko en haal-pulaar en. Haŋki hannde janngo ɓaawo janngo ha abada, en caltiima ɓe nuska ɗemngal men. Ɓe njaɓɓa martabaaji men. Ɓamtaare ɗemngal l aaɓndii ko daragol dadagol leƴƴi pilñitiiɗi pooɗantooɗi soppude geƴƴelle tedde...

Alɓuraanil-kariim (AlQur'aanil-kariim) Simoore Wadduhaa Wadduhaa Wallayli Izaasajaa. Maa wadda aka Rabbuka Wamaaqalaa  Walal Aakhiratu-khayrun laka minal uulaa Wala Sawfa Yuɗiika Rabbuka Fatardaa Alam yajiidka Yatiiman fa-Aawa. Wa Wojadaka Daallan fahdaa. Wa Waajadaka aa-Ilan fa aghanee Fa-ammal Yatiima Falaa taqhar. Wa ammassaa Ila Falaa tanhar. Wa Ammaa beni'i mati Rabbika Fahaddis.

Yettude sabaabu ko he Diine jeyaa. Haalde golle Ceerno Siraaji Diine ko he ɗuum tawaa. Sibu golle maa Alliyankooje ɗe mbuntataa. Gure maa tinndinooje min ɓamtaare ina rewaa. Sappo he jeeɗiɗi gure taariiɗe Madiina ciñcuɗaa. Annduɓe njiyi ɗum ndogi ngari takkimaa. Ɓe paami ko Allah ɓolo hoɗi he nder ɓernde maa. Ko he o jaati Madiina Gunaas ciñcuɗaa. Innaali Allah tan njooɓiɗaa. Mali Moritani gure ciñcuɗaa. Gine Gammbi bisaawo ɓee malnuɗaa. Makka he Madiina moƴƴere nokkuɗaa. Taare Allah, taare Allah. Madiina Gunaas ndee ladde ciñcuɗaa. Barooɗe Cewɗi ñiibi tawɗaa. Ndiiwɗaa ɗi haa caggal maayo mberliɗaa. Madiina Gunaas ngeewniɗaa. Ɗoon Allah nodduɗaa. Diine he sunna Muhammadu nodduɗaa. Fuuta ɓunndu e kaasamaas ngari njaɓɓimaa. Ceerno Siraaji Diine, Baaba maa innumaa. Ceerno Alh Muhammadu Saydu Bah, ndee innde nde Geno lollini haa winndere anndu-maa. Taare Allah, taare Allah. Koto Ceerno Hammee Baaba njannguɗaa. Ɗoon wirdu tijjaani njagguɗaa. Ganndal he Diine o tottumaa. O ɓamti junngo o joo...

       Konnguɗi C Mawɗo Rta MG Neɗɗo waawa wonde Allah, kono neɗɗo ina waawi wonde Allah to mum. Neɗɗo so wonii Allah to mum, maa o won Allah kala e ko wonaa Allah. Nde wonnoo Allah ko karallo, gila nde Allah tagata Seekana Ahmadu Tijjaani Sarif, o tagi mo e nder Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. O yiɗnimo Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. Ko ɗuum waɗi Seekana Ahmadu Tijjaani noddi he nder noddaandu Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama. Woni Almudɓe makko fof ko sahabaaɓe Nulaaɗo Allah Muhammadu Sallallaahu Aleyhi Wa Sallama.

   Ñalnde Hoyre-biir 1 lwr Juko 2026     Holko haɗi mi wonde? Ko oon baɗɗo mi wonde. Holi kaɗoowo-mi wonde? So wonaa oon baɗɗo mi wonde. So wonde haɗii kam wonde. Tawii koto potnoomi wonde. Mbele mi fotaani ruttitaade he oon baɗɗo mi wonde. Wonde ko-ko waɗaa woni. Woni woni haa woni ɗo woni. Ndeen wonde fotaani haɗde mi wonde ɗo potmi wonde. Somi miijiima tumaaji haŋki. Mi miijiima tuma hannde. Mi miijiima tuma garoowo janngo. Wonko woodnoo ɗo haŋki nattii ɗoo wonde. Mbele nattunoode ɗuum wonde jibinanaani en goɗɗum? Oon haŋki momi ruttittaako ruttinantaake. Oon haŋki maamiraaɓe cañnoo pinal. Ɓe cañiringal yogaaɓe heen fotde yaɓɓude. Yogaaɓe heen hakkillaaji tonngude. Yogaaɓe heen tonngude haa tiiɗa jiyaaɓe waɗtude. Waɗtaaɓe jiyaaɓe peelelaagu boomaaɓe. Caltoɗee ɗii fuuntiiji mbari on ndimaagu kaɗi on neɗɗaagu. Liggoɗee ndañon haɗa on njiyaagu. Pelliton wuurde he maayde he ndimaagu. Mo noddiraa maccuɗo welto. Ndimmba caayayal laɓɓe ina yuwtoo. Ndee majjere boni haa n...