Ngenndiyanke Joob

     Simoore Alqaariyatu Alqaariyatu Mal qaariyatu Wa maa Adareeka Mal qaariyatu Yawma yakuuununnaasi Kalfaraasil Mapfuus Wata kuunul Jibaalu Kanjinil Mapfuus Fa Ammaa Man Saqqulat Waaziinuhu Wa huwa fi iisatin Raadiyati Wa Ammaa Man Haffat Waziinuhu Wa-Ummuhu Haawiyaatun Wa maa Adareeka Maahiya Naarul Haamiyatun.

Ñalnde Naasaande 12 lewru Korse htnd 2026 :Ndeke wonaa nguurndam woni nguurndam, neɗɗo ine wuura tawa ko o maayɗo. Maayɗo ina maaya tawa ko o guurɗo ! So neɗɗo teskiima to o ummii haa ɗo o yahrata ɗo, maataw ndeke nguurndam innama aadee ina fenngiɗi. Maayde ina ɓadtii innama aadee haa woni hakkunde makko e maayde ko fotde ceeɓdi giyal.  Holko wuurde? Ko tuma neɗɗo nde o wuuri ndee o waɗii golle maantiniiɗe tiiɗɗe ceniiɗe cemmbuɗe. So tawii neɗɗo wuuri o wuurdi he renndo makko yo o tinno wooda ko o golli janngo so tawii o tuɗɗiima leppi leydi omo waawi fooftaade he nder yanaande makko. O daranoo jaŋde pinal, ganndal, ooƴtude gooñiiɗe, dartinde darinooɗe, wuurtinde maaynooɗe, o heɓɓito kala ko ɗesi teɓɓitaade. Neɗɗo fof ina foti laaɓnditaade holi kañum, ɗo o ummii ɗo o fayi, eto o jogori dartoyaade je nder kaaɗdi nguurndam makko.  Neddo fof o foti limtude hoyre makko ko o maayɗo ! Neddo fof ina haani winndude he nder nguurndam mum deftere nde omo haalda he hoyre makk...

Pulaagu ko Laawol Nguurndam Konngol Harameeji jeeɗiɗi 1- Buuɗal yurmeende 2- Ƴellitiingal e innde Geno 3- Yo jam ñallu haa to ciiñciiɗe maa kaaɗi 4- Ɓesngu ina e wuro, jawdi ina sarii e ladde harimaaji 5- Yo yitere maa reen 6- Kala ko njey-ɗaa min coodtirii ɗum 7- Biigi baggi, gayi dimaaɗi e ƴiiƴam sagataaɓe 8- Minen ɓiɓɓe Fulɓe min ngoondanii ma 9- Harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa.   Harameeji jeeɗiɗi Fulɓe 1- Min ngujjataa 2- Min penataa 3- Min kulataa 4- Min njamfotaako 5- Min taƴataa enɗam 6- Min pirtataa aadi 7- Kala ko dañaa ina renndaa, min ɗawataa.     Aadi Fulɓe   1- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 2- E laawol pulaagu ngol min ndoni 3- E Baaba Kikala kam woni maama Kala 4- E Neene Naagara kam woni sabu kala   5- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 6- E barke kosam e nebam 7- Min piɓii ɗii ɗoo harameeji jeeɗiɗi ɗi min pirtataa 8- Foroforoondu ina seedii 9- Kam woni mawɗo sippooɓe 10- Kam woni mooftuɗo sirlu burgal kel...

Ndee Hare hay gooto nde woppaani Ndee hare nde hay gooto woopaani. Ɗamininooɓe kisal ndee hare woppaani. Ɓe tinaani ha pettooje njoowa he dow townaaɗe. Mburjitii ha gaññeeje ngoni he aabeede. Amerik ko ngaari kalhaldi. Ndi ƴonngo mum tiimti he dow kammuuji. Mbaawndi wuddaade. Gallaaɗi ceeɓɗi reedu ceekooji. Njaltina tektekti njoowa he dow gaññeeje. Israa'iila wiy-noo ina waawi. Tooñannge ɓurti njoowi he dow kammuuji. Israa'iila hartaa kono tawii jaɓaani. Bone ficci laaci powbi ngoni he ŋuurde. Barogal Iraan jaabti luuki fuɗnaange. Mawɗo juulɗo solɓitii he aññeere. Aayatullaa Aali Khumaney, tuɗɗii leppi leydi, leppi leydi teddungal tuɗɗii. Defaaɗe he jayngol ha ngojji. Eeraango waɗaa kono wonɓe paamaani. Ñalnde nguu batu daɗɗaa Aali heddi artaani. Barooɗe pinni piɗɗiti he ɗoyngol jam ndaarta kono heɓaaki. Jamma ɗiɗmo Iraan joori pettooje he Israa'iila Ujunnaaje he teemedde njehii ngartaani. Beeytooje mbeeydi he defaaɗe ha nguli jaw. Kartii hakkunde kammu he leydi. Peete boɗe...

Daakaa ! Hitaande ceerno Mawɗo arti Makka 1942  Daaka gadano Daaka ko Aynumaadi. 1943 Daaka ɗiɗ2 Daaka ko Jiiwleen. ha 1947 Ceerno Mawɗo Rta yehi Madiina Seydi Alhajji Aali Caam RTA. 1948 Daaka ɓamti e tawtoreede ceerno Ahmadu Baro rta.  1951 Daaka koto wiyatee Neema. 1960 Daaka Faas. 1961 Daaka Bustaan. 1963 Daaka o to o woni hannde ɗo.  1964 Daaka o dirtii seeɗa kono, woɗɗaano ɗo o woni hannde ɗo. 1965 Daaka o arti ɗo o woni hannde ɗo. Gila hitaande 1965 Daaka o woni koto o woni hannde ɗo, o meeɗaani dirtude. E ngol ɗo ciimtol taarik noon, winnduɓe taarik o ɓe ina njejjiti jaŋtaade heen Daaka Rabat. Ko caggal hit 1963-4 Daaka Rabat foti Daakaade. 

   Ceerno Njaay Baal Waa maa Nasru Illaa Bi Inndillaahi. 53 fois, ngam yimɓe teddin-ma Aayetal kursiiyu 24 Ngam añɓe, kala ñalawma mbaɗaa Aayetal kursiiyu 24  Wa jaalna nawmakum subataa. Wa Jaalna Nawma kum subataa Ngam laabi tati tutta e ndiyam ɗam gorko o yara heen ko heddi koo mooma e yeeso. Walla debbo o yara. So tawii ko debbo o, so o waɗii ko gorko o yarata ɗum. Rabbana Hablanaa Min Aswaajinaa Wa Zurriyaatina Qurrata A'yuunii Wa jaalna Muttaqiina Imaaman.  Ngam kawral galle ma, walla mbiyaa kawral ɓesngu maa. Galle o hawrat etee o welat  Yu Waffi Qillaahi Baynahumaa. Ooɗo aaye kadi ko hono noon: sa janngiimo laati tati a tuttii e barma deftaaɗo walla lahal ñaamde garɗo fof nokka e ñaamde kamɓe fof kawrat ɓe ngona neɗɗo gooto Allaahu Laɗiifun Bi Ibaahi Yarzuku Manyasaa'u Hu wal Qawiiyul Aziizu. Wonande ndaartoowo golle: O waɗata ɗum ko balɗe nay, .. Wa Ayyuuba Iznaade Rabbahu Annii maksanii Durra Wa Anta Arrahmaanir Rahhimiin. Wonande gonduɗo e rafi tawii o...