Fittii-fotrii

Laamɓe Afrik.

Fittii-Fottii

Ɓamtaare Afrik holnde tijjaa ?

So ɗii boli ɓe ngoppaani en cuwaa.

Maayɓe ɗaaniiɓe he gaññeeje leyɗe kalfinaa.

Cuddaaje koyeera ɓe kuurda.

Peŋɗo lannda fof eeraango eewno.

Wulla luuka ha yimɓe catoo.

Fena penaale mawɗe ha ɓiɗɓe ngenndi mbelto.

Ɓe ngulla ɓe luuka ɓe mbiya jam en ndañii.

Lunndiyanke ngemmbo ndeke penaale am ɓe nanii.

Ƴoƴɓe keɗtoo hakkillaaji lulindoo.

Hakkillaaji ngoɗɗa dow ndeesto.

Ɓe caɓɓito kaa haala ɓe ngoɗɗito.

Bone dooki ngenndi wurja ɓaawo ruttitoo.

Lunndiyanke ardine penaale ɓadtito.

Booñ ngenndi kopporeeje wullitoo.

Dogana Farayse he Amerik wullitoo.

Booñ amen fiɗɗi horsi jawdi laaɓndoo.

Leyɗeele aarabeeɓe baɗlal laaɓndoo.

Fepindo penaale roɓindoo.

Duuɓi jowi ɓiɗɓe ngenndi laamɗo ngullitoo.

Komin kalfinnomaa moƴƴingol hay huunde min njiyaani ɗoo.

Laamɗo fuɗɗito penaale mum.

Ko hay huunde min tawaano ɗoo.

Ɓiɗɓe ngenndi puɗɗitoo.

Seppooji nder ngenndi njerwitoo.

Laamɗo nula dadiiɓe ɗii boli ndartindoo.

Kopporeeje laaɓndanooɗe to Farayse he Amerik ɓe ngejtitinoo.

Ɓe peccondiriino ɓiɗɓe ngenndi ngullitoo.

Hakkeeji ɓe laaɓnditoo.

Afrik,

Ɓamtaare Afrik ine foti woƴje Afriknaaɓe.

Ɓesngu Afriknaaɓe ndaroɗen no jullaaje.

Ndenten no wahre huɗo haɓɓaande.

Kaalden nanondiren no dental ñaaki tawa en ceertaani.

Garɗo firtude ngal fof piɗen ɗum kure.

Njarnen ɗum tooke.

Njuumri he njuumaan men ine welii.

Kono ndeentoɗen haaside men caggal ine ɓadtitii.

Afrik hoɗi ko he duunde welnde sikaade.

Welnde siiɓaade.

Sibu gaño afrik ko Afriknaajo.

Gaño ngenndi ko ɓiyii ngenndi.

Hay gaño oo galle ko ɓiyii galle.

Eɗen ndenti pooye kono en ndentaani.

Eɗen ndenti udumere kono powbi he barooɗe naatde ine ɓadtii.

Pine he aadaaji ko tawaaɗi.

Kono mbele to Geno koɗi binndaaɗi.

Aada he bidaa mbele to Geno ɗi ngonaa karminaaɗi.

Mbele to Diine ɗi ngonaa dewaaɗi.

Geno tinaani tinɗo hoyre mum.

Geno tini ko tinɗo ɗum, tinori tinɗo ɗum.

Tinori tinɗo Nulaaɗo mum.

Kinɗe ko mecce, hay maleykaaji ine njogii ɗum.

Kala leƴƴi he tagooje Geno ine njogii ɗum.

Kono wiyde en ndesondirta ko mawnikinaare to pawɗen ɗum.

Wonaa he laawol Geno yamirnoo en.

Ɗum fof jeyaa ko he maale kaɗɗe en ɓamtaare ɓaawo ruttini en.

Woni ɓurɗo tan ko ɓurɗo moƴƴiinde to Geno.

Ngoppen miin miin liggoɗen.

En ndaɗaama he nder ndii ngenndi men.

Ko ɗuum rewi en ha pecciɗen.

Feccooɓe ngari peccitii en.

Ɓe keli en ɓe kelti en.

Faggudu he ɓamtaare ɓe kaɗi en.

Powbi ndewi ɓaawo ine ŋuura en.

Liɓangal fof ɗi ŋola, faabu ine woɗɗi en.

Afrik ko weeyo moƴƴo huuri en.

Naange moƴƴe hakkunde darii en.

Kono laamɓe bonɓe ngardii en.

Pecci en hare njanngini en.

Pine he aadaaji ɓe mbari en.

Alaa fof koɓe ngacciri en.

So wonaa cuggee caggee he nder men.

Pool Mbiya 

Mo duuɓi 93, duuɓi 43 he nder laamu.

So ñawbu dookaani.

So kelgol jiyɗe dookaani.

So kelgol nanɗe dookaani.

Hay nii so maayde dookaani.

Fooftere ine dooki.

Laamu wonaa ha abada.

Laamu ko ha seeɗa.

Sibu Geno rokkata o luɓat.

Les enfants qui son pas maturité écoutant les politiciens vide cerveau.

D'esprit inconscient ne perde pas le temps écouter ce politiciens vide cerneaux.

Qui crie comme les oiseaux dans le forêt. 

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ñalnde Mawbaare 11 lewru Jolal htnd 2025

Carrières sous Poissy (France).