Ngenndiyanke Joob

Ndee Hare hay gooto nde woppaani Ndee hare nde hay gooto woopaani. Ɗamininooɓe kisal ndee hare woppaani. Ɓe tinaani ha pettooje njoowa he dow townaaɗe. Mburjitii ha gaññeeje ngoni he aabeede. Amerik ko ngaari kalhaldi. Ndi ƴonngo mum tiimti he dow kammuuji. Mbaawndi wuddaade. Gallaaɗi ceeɓɗi reedu ceekooji. Njaltina tektekti njoowa he dow gaññeeje. Israa'iila wiy-noo ina waawi. Tooñannge ɓurti njoowi he dow kammuuji. Israa'iila hartaa kono tawii jaɓaani. Bone ficci laaci powbi ngoni he ŋuurde. Barogal Iraan jaabti luuki fuɗnaange. Mawɗo juulɗo solɓitii he aññeere. Aayatullaa Aali Khumaney, tuɗɗii leppi leydi, leppi leydi teddungal tuɗɗii. Defaaɗe he jayngol ha ngojji. Eeraango waɗaa kono wonɓe paamaani. Ñalnde nguu batu daɗɗaa Aali heddi artaani. Barooɗe pinni piɗɗiti he ɗoyngol jam ndaarta kono heɓaaki. Jamma ɗiɗmo Iraan joori pettooje he Israa'iila Ujunnaaje he teemedde njehii ngartaani. Beeytooje mbeeydi he defaaɗe ha nguli jaw. Kartii hakkunde kammu he leydi. Peete boɗe...

Ngoppen daarti ɗi ñiɓaaki. Kaɗi en renndo ceeri en ngootaagu. Puunti en ndiiñi en he miskinaagu. Ƴeewen tan he jamanuuji ɓooyɗi haa hannde en mbaylaki. Hol ko dirti he ngoo renndo, ngo en ɓamtaaki. Geɗe fuuyu faayaaje penngiɗini en neɗɗaagu. Kaɗi en taaɓal ƴellitaare. Ko waɗanoo haŋki wonaa seerndude en ngondiigu. Wonaa seerndude en njeydiigu. Wonaa kadi seerndude en ndesdiigu. Nduttoɗen he deftere Allah ceerten he miin minaagu. Kon ngal kaɗii ngootaagu. Yeeyi neɗɗaagu fennginɗini en miijooji. Koori won fuuyɓe ha nanndi he ngiro ina peroo jullaaje. Feccuɓe leñol kaɗi ngol ngootaagu. Pooɗti kinɗe kaɗi en neɗɗaagu. Nawi-ɗe jeeri tinndi he galleeji. Fof ko aawdi ɗum he hakkillaaji sukaaɓe. Janngo ndona pooɗtikino ngootaagu. Lañɗo fof tekkina bannge mum no alaa keddiiɗo. Wuyaa wuyaa wuyni ndee saayaande. Mawnini gaɓule fuunta sukaaɓe. Haɗa-ɓe dental riiwtaɓe neɗɗaagu. Yoorna ɓerɗe haɗa ɓe ngootaagu. So dente njonti fooɗtikina wutte jooɗto he jappeeje. Ina fooyo ɗo yiyata dariiɓe. Ɗo haali ...

Daakaa ! Hitaande ceerno Mawɗo arti Makka 1942  Daaka gadano Daaka ko Aynumaadi. 1943 Daaka ɗiɗ2 Daaka ko Jiiwleen. ha 1947 Ceerno Mawɗo Rta yehi Madiina Seydi Alhajji Aali Caam RTA. 1948 Daaka ɓamti e tawtoreede ceerno Ahmadu Baro rta.  1951 Daaka koto wiyatee Neema. 1960 Daaka Faas. 1961 Daaka Bustaan. 1963 Daaka o to o woni hannde ɗo.  1964 Daaka o dirtii seeɗa kono, woɗɗaano ɗo o woni hannde ɗo. 1965 Daaka o arti ɗo o woni hannde ɗo. Gila hitaande 1965 Daaka o woni koto o woni hannde ɗo, o meeɗaani dirtude. E ngol ɗo ciimtol taarik noon, winnduɓe taarik o ɓe ina njejjiti jaŋtaade heen Daaka Rabat. Ko caggal hit 1963-4 Daaka Rabat foti Daakaade.