Ngenndiyanke Joob

Tiitoonde: Koyhoyɗi-Afrik Ngenndiyanke Joob Koyhoyɗi afrik e konuuli ɓooyɗi jiimnooɗi afriknaaɓe. Siiɓiiɓe gannde afriknaaɓe e pinal mum'en. Gila e jamanuuji ɓooyɗi gannde afriknaaɓe ko ñiɓiiɗe. Ɓe lulindii ngam deweraagal pinal e ñeeñal afriknaaɓe. Hanki ko o baasɗo koyɗo jurmininooɗo. Hannde ko o galo teddinaaɗo. Nde kelew juuta koyɗe ngal aama yiylaade naati afrik e wertaango mum. Ko ɗoo gannde afriknaaɓe ñiɓinooɗe njan-yanti e wudda beeli e kolaaɗe. Ɓe njeddi ɗemɗe afriknaaɓe ɓe mbiyii ɗe ngonaa ɗemɗe baawɗe jibinde ɓamtaare. Deegol deegnu-nooɗo kure e conndi ngam sarde ngootaagu afriknaaɓe. Ɓe cari en pinal ɓe kaɗi en ɓamtaare. Taaniraaɓe tonnganooɓe ha ɓiici caggal leydi nawanooɓe. Taaniraaɓe tonnganooɓe ha ɓiici hare dookiranooɓe. Bone ficci laaci hakkunde almaa e farayse piyanɗe kaaci. Afriknaaɓe njuŋginii ngam boomaare. Afrik ko ngenndi fitiram golle. Jaambareeɓe maayi tawii maayde ngoniraano. Accunooɓe roofolɓe e taaniraabe ngam nguurndameeje. Cilal afrik So en caltiima ...

Tiitoonde: ngaari-Cowoori Ngenndiyanke Joob:  Ngaari cowoori mbilloori ndeenoori bone cowoori, jam teeɗantoondi. So nay ngoori ñalawma gay e nay debbi puccitiima oonaali ndewii e sawaawo. So gaynaako ɓoorti nay dummbii gooleeje nay debbi puccitii ma kunaali. So gaynaako oori ha sallifanaa ɓesɗi njuŋginiima ngam gooleeje. So dummbanooɗe ndummbitiima ndoganii beeli ɗi nguddaani njarii ha deedi petiima. Naange takkiima mbeelu woñcitiima gaynaako miijtiima jofaano. Cowoori yirlitiima ndeenoori ndookoori jamyamaagal doganii ñalbi ɗi guttuli petiiɗi. Cowoori willii laaci ooni hirnaange fuɗnaange jaabtiima mooƴu solii e lekɗe. Ko ɗoo miijitiimi ruumaano haŋki ɗo maama am ruumatno. Debbi palpaltii haaranduru ngaari kalhaldi doganii tummbinteeɗi. So barkeeje mbilti boɓore jaaɓe jammuule kewe koole cingoole mbiltii ɗoo ladde nde ina wela gaynaako. So nay njofii njofdii e weltaare ngam haaranduru. Gooleeje ndogii jaɓɓaade mbeeraaji biigi e baggi boɗeeji uuli. Koobaaji daneeji cooji kibbi, ko ...

Tiitoonde : nanondiral. So en njiɗii ɓamtaade, ala e sago ndenten no haɓɓere tawa en ceeraani. Ndenten no waande sereendu tawa en njiyaani. So en ndentii ha en ndentinii kuleɗen no barogal  cuusol en ndogaani. So dental wonii caali calɗi e tugaaje en ndimmbaani. So dental ñiiɓi ha nanndii e sammeere peɗeeli en ceertaani. So miijooji laatiima duule dirto dirto mum miijo en ngenndaani. So laamɗo teeltiima miskineeɓe bojji en ceertaani. So en ndentii e golle mbaɗen e kaanɗe juumre en ngenndaani. So dental tiiɗi e piɓle en pirtaani.  Kaaldigal e nanondiral jokkoo no en ceertaani. So en nanondiraani hay maayde en keblondiraani. So duttagol e miijtaade waɗii ko feere wonnde woni ŋakkaani. Ndenten no wahre huɗo tawa en ceertaani. So dental ñiiɓi ko aawdi renndo en kaaɓaani. So en tintondirii e peeje moƴƴe luural en mbaɗaani, ɗoon moƴƴere kay en njommbaani. So janfondiral waɗii e renndo anndu peeje moƴƴe en ƴettaano. So dental ardiima anndu golle moƴƴe jommbaani. Alaa ko janfa nafata ...

Barkaatu : Wuro Ceerno Alh Muhammadu Saydu Bah. Siñcaango no gure diine sunna Nulaaɗo Muhanmadu teddinaa. Wuro Ahmadu Ndonngo siñcaango Diine e sunna Nulaaɗo ango teskoraa. Sarif mawlaa kaa ganndo newiiɗo barkaatu e tunndu mum ina teskiima. Kaa maayo deeƴngo ɗo maaje ina ƴooga ngaynata. Kaa mberiiki ɓuuɓki ɗo ɓuuɓiri ŋakkataa. Ko laawol diine e sunna Muhammadu ndewɗaa. Ko Nulaaɗo maama mbiyɗaa. Kono ko ɗuum nduuɗiɗaa. Ko Sayku Tijjaani maama mbiyɗaa. Kono wonaa ɗuum ndewɗaa. Ko felo Siraaji Diine ndewɗaa ha Madiina Gunaas njottiɗaa. Sarif Siidi, ko felo Nulaaɗo lomtiɗaa. Hay moosaali a neeɓnataa. Ko junngo Nulaaɗo tamɗaa. Ko kaŋŋe e kaalis tamɗaa. Ko njooɓaari Nulaaɗo ndesndeɗaa. Sibu ko ƴiiƴam e golle Nulaaɗo njogiɗaa. Ko on taaniraaɓe Nulaaɗo hay sikke min ngenndataa. Kala cikkitiiɗo ɓiltaade janngo en ngenndataa. Ko ɓilaade ɗo ɓiltotaako amin nganndunoo. Barkaatu njaltee njiyen taaniraaɓe Nulaaɗo ɗo jiyɗe janngo weltaare en ngaynataa. Barkaatu : B ko snndiraa...

Yimre tiitoonde: ngenndi am Ngenndi am. Barke ngenndi ɓe ngaddii. Katantaagal ɓe tekkii leñol ɓe ndoondi. Jaambaraagal ko yiɗde ngenndi. Addude baɗlal e nder ngenndi aawde tugaale e dartinde guurinooɗee. Hanndaade barke ngenndi Sarande en ndi aawdi. Jaambareeɓe wartinooɓe ngam ɓamtaare leydi ɓe ngaddii. Ɓe nguurtini sariyaaji leydi. Ɓe carɗi sariyaaji ceerndooji goonga e fenaande. Ɓe tafi konu taccoowu leeɓol siraaɗi lummbinoowu ɓiɗɓe ngenndi. Jaambareeɓe saabinooɓe potal colɓiti kiiɓal tonngiti potal. Fuuta findiniraaɓe pinal ganndal e toowal. Lelaade ha ngooƴam feccita kaanabbe ittaani yawaare. Lelaade ha dorɗi ndoda kaɓɓaaba gila sallifanaa ha puɗal naange. So annduɓe ciftoraama. So ɓiɗɓe ngenndi kaalaama. So leliiɓe e gaññeeje ngubbitaama. Ngenndi ƴellito ha laabi ɓamtaare fertoo. Jamanu ɓooyɗo ko en jaambareeɓe. Jamanu ɓooyɗo kure e conndi ko en tamnooɓe. Jamanu ɓooyɗo gannde toowɗe ko en janngunooɓe. Jamanu ɓooyɗo barke ngenndi ko en hanndinooɓe. Jamanu ɓooyɗo ko en tamondirnooɓ...

Bojji maayɗo Bojji maayɗo ko leeɓte wonande maayɗo. Ko huɗaaɓe to Geno wonande woyooɓe. Saɗtuɓe tefngo wonande janngo. Woyooɓe ina luuka ina pettoo ellee ɓe njejjitii janngo hasboore. Janngo so en maayi holto kuccuɗen. Yanaande tuufeeje falaande. Leydi joortaande. Mboɗeeri cakkiindi ɓaleeri pawiindi. Ɓe njejjitii paaɗka moggaaka. Paaɗka tuufeeje palaaka. So dillere maayde yerɓinaani ma. So pooccagol maayɗo dillinaani ma. Miijtagol kaaɗeeki maayde semmbinaani ma. So Allah neɗɗel aɗa suusi reedu. Sehil maa e giɗo maa njehii mbele a hattaaki. Janngo hasboore en luutetaake hay en njejjittaake. Aɗa romminii dow lekki mberiiki aɗa faŋŋinii hay maayde aɗa tumminii. So en maayi janngo eɗen njogii golle so moƴƴi ɓurii bonɗi aljanna fooftaade eɗen njettorii So bonɗi ɓurii moƴƴi aljanna eɗen doŋkitii. Yoo Allah yurmo yaafo Mammadu Sammba Joob Murtuɗo, aljanna Geno eɗen tororii. Alh Abuu Sammbooru Barka, lollirɗo Alh Tijjaani Aan elleyiina Geno eɗen tororii. So en maayi en cokliraani hasboore nga...

Ngenndiyanke Joob Yimre: Ɗemɗe ngenndiije: Ɗemɗe caraaɗe caakitaaɗe hakke mmum ɗawaaɗe. So laamu ko mbileewu nguu fooli laabidu e mbeleewu mum. Laamu heedam-heedaagu mbarngu leƴƴi e ɗemɗiyankaagal mum. Laamu cilal cilkitngal ciloowal ɗemɗe ngenndiije caroowu kaɗoowu fotdeeji aade'en. Dammbitngu ɗemngal gootal, ngal wonaa nih hay ɗemngal ngenndiwal. Laamu kiiɗngu ɗemɗe ngenndiije hay nih ɗanle laamuyankooje jaayndiyankooɓe won heen tawtortaake. So ɗanle nder leydi min ciftortaake. Bani fuɗnaange, boodi hirnaange ɗaɗol mum ine tiiɗi feggotaako. Maayde ko gootol so en maayi abadan en maaytata. Ɗemɗe ngenndiije caraaɗe caakaaɗe kaɗaaɗe fotde mum teppaaɗe, teppiraaɗe kinhinol ngelooba ina toowi tee ina fuuyi. Deereral kiranngal, ngal alaa ɗaɗi tuugiiɗi e mbaydi ɓamtaare. Ngal sañaaki hay nih celluka ngal hanndaaki. Diiso-doosɗe holnde mbaɗton diisnondiral kawtinoowal nanondire enɗitirooje enɗe-leydiiwe ngadda nanondire tafiiɗe e mbaydi njaalɗundi. Laamu diiso hoore am hooraagu, tabitinn...