Yimre tiitoonde: Koyhoyɗi-Afrik

Tiitoonde: Koyhoyɗi-Afrik

Ngenndiyanke Joob

Koyhoyɗi afrik e konuuli ɓooyɗi jiimnooɗi afriknaaɓe.

Siiɓiiɓe gannde afriknaaɓe e pinal mum'en.

Gila e jamanuuji ɓooyɗi gannde afriknaaɓe ko ñiɓiiɗe.

Ɓe lulindii ngam deweraagal pinal e ñeeñal afriknaaɓe.

Hanki ko o baasɗo koyɗo jurmininooɗo.

Hannde ko o galo teddinaaɗo.

Nde kelew juuta koyɗe ngal aama yiylaade naati afrik e wertaango mum.

Ko ɗoo gannde afriknaaɓe ñiɓinooɗe njan-yanti e wudda beeli e kolaaɗe.

Ɓe njeddi ɗemɗe afriknaaɓe ɓe mbiyii ɗe ngonaa ɗemɗe baawɗe jibinde ɓamtaare.

Deegol deegnu-nooɗo kure e conndi ngam sarde ngootaagu afriknaaɓe.

Ɓe cari en pinal ɓe kaɗi en ɓamtaare.

Taaniraaɓe tonnganooɓe ha ɓiici caggal leydi nawanooɓe.

Taaniraaɓe tonnganooɓe ha ɓiici hare dookiranooɓe.

Bone ficci laaci hakkunde almaa e farayse piyanɗe kaaci.

Afriknaaɓe njuŋginii ngam boomaare.

Afrik ko ngenndi fitiram golle.

Jaambareeɓe maayi tawii maayde ngoniraano.

Accunooɓe roofolɓe e taaniraabe ngam nguurndameeje.

Cilal afrik

So en caltiima ko en ɓuraaɓe daɗaaɓe, maa en ndañ ɓamtaare.

So en caltiima ko en ɓittaaɓe hamƴaaɓe.

So en caltiima ɗemɗe ngenndiije janane e suudu sarɗiiji.

En mbiyii fof ko enen ngoni jaale kerɗe gila e njaatiraaɓe.

Lunndiɗen laamu tuubakiri caliɗen caggal ruttineede.

Ɓoorniɗen wutte kaso e kasaŋke caliɗen pine e aadaaji toƴƴeede.

Holto ardinooɓe en ngoni ?

Ɓe njehii hay huunde ɓe ngoppaani ngam salaade kalifaandi.

Ɓe calii jiimeede e gannde maɓɓe wujjeede.

Amikaal kabraal ɓe nanngi ɓe mbari.

Tooma Sankara ngam salaade jiimeede ɓe nanngi ɓe mbari.

Kadafii ɓe nanngi ɓe ñaddi, afrik fuɗnaange e hiirnaange hay gooto dillaani.

Patiris lummbumba ɓe pelmii rewo e worgo.

Afrik holnde tiitoonde maandol feñaata e konuuji men hannde.

Tiitoonde jogiinde ɓosaango hormo waɗnooɓe haŋki gol-wole.

Tiitoonde jogiinde ɓural ngam mawninde ɓiyi afrikyanke calinooɗo yawaare haŋki.

Pellunooɗo piyanɗe ngam salaade kalifaandi tuubakiri.

So en maayi janngo en ngittanaaniɓe geɗal en kersat !

Yontii mojobere afrikyankoore haɓotoonde penaale tuubakiri.

Haŋki pine e gannde ɓe ngujjii.

Hannde pine e gannde ɓe teetti.

Yurmeende wonaa tan maayɗo.

Yurmeende wonaa tan guurɗo.

Teddinen ngenndi e ngenndiyankooɓe tafnooɓe konuuli ngam salaade jiimeede.

Ciftorenɓe e saatu welnere, ciftorenɓe e saatu mettere.

Ɓe kaɓɓanooma callalle ngam afrik.

Ɓe kaɓɓanooma geƴƴelle fof ko ngam afrik.

Afrik bannge hiirnaange Alfaa gaflinooɗo bonannde ngenndi sakkitoriima geƴƴelle.

Ibraahiima Buubakar Keyta calinooɗo nanondiral e jam hoɗa e ngenndi Mali.

O sakkitoriima meƴƴeede e geƴƴelle ngam yaltineede laamu.

Laamu afrik yurmotaako.

Ɓiyi-leydanke ɓe njurmetaake.

Tufɗe jipporɗe laaɗe diwooje dadiiɓe hay teddungal ɓiyi-leydanke ɓe ndokkaani.

Holnde afrik ɓamtoto ?

So en ngoppaani daraade e laabi ngam ɓesngu leydi hippaade.

Kopporeeje ngam laaɓndaade.

Tottiraaɓe ndiin mbuuñaari tawii wonaa e weleede.

Dadiiɗo yoo teddin ɓiyi-leydanke.

Kala nokku ɗo o ummorii so omo naata leydi omo foti teddineede.

Gulaa :

Gulaa willi laacal gulaaje nooti.

Ɗelaa sirki ɗelaaje banndum njaabi.

Nde mbonna luuki ndiwri deeñti ngam hurum.

Ko ɗoo buunal luuki fuɗnaange buunal banndum jaabtii hiirnaange.

Sammba noddaaka en nooti

Cirkooje cirki kono wonɓe paamaani.

Afrik ko ngenndi jamyamaari.

Tammbiindi ngalu reenndi pine e ganni.

Tuugiindi e pinal ɓooyngal.

Nguurndam ko ha seeɗa ha abada alaa.

Ndentinen miijooji caatoreɗen hakkillaaji.

Ndenten ndentinen hakkillaaji.

Afrik ko ngenndi keewndi barke keewnoondi barooɗe laatinoondi ngenndi fitiram golleeɓe.

Dadiiɓe afrik gannde toowɗe ɓe njanngaani.

So ɓe njanngiine ɗeen gannde ɓe ndewaani.

Furotooɓe ɓiɗɓe leydi ɓittooɓe.

Arani en fotde mum’en hamƴooɓe.

Laaɓndotooɓe Seedantewol hay teddungal ndokkaani.

Yarooɓe ƴiƴameeje joomiraaɓe ngenndi.

Jannguɗo yoo janngin.

Ganndo yoo anndin.

Paamɗo yoo fammin.

Dadiiɗo ɓesngu leydi yoo yurmo.

Laamɗo yoo lammin, ɓesngu leydi yoo wallit.

Jom jawdi miskiino yoo wallit.

Gumɗo yoo ɗowe.

Paaɗɗo yoo nantinane.

Sakkaade e mbiifniiki haɗaani jiygol koode.

Njurbitiika yoo toŋtite.

Galo mo wallitaani oon kay Geno janfiima.

Teeɗanii gannginorde mo Geno tottaani oon kay janngo joɗnde mum tiiɗaani.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob.

Ñalnde Dewo 19 lewru Siilto hitaande 2021

Rabat Madiina Gunaas