Yimre tiitoonde: Ngaari-Cowoori

Tiitoonde: ngaari-Cowoori

Ngenndiyanke Joob:

 Ngaari cowoori mbilloori ndeenoori bone cowoori, jam teeɗantoondi.

So nay ngoori ñalawma gay e nay debbi puccitiima oonaali ndewii e sawaawo.

So gaynaako ɓoorti nay dummbii gooleeje nay debbi puccitii ma kunaali.

So gaynaako oori ha sallifanaa ɓesɗi njuŋginiima ngam gooleeje.

So dummbanooɗe ndummbitiima ndoganii beeli ɗi nguddaani njarii ha deedi petiima.

Naange takkiima mbeelu woñcitiima gaynaako miijtiima jofaano.

Cowoori yirlitiima ndeenoori ndookoori jamyamaagal doganii ñalbi ɗi guttuli petiiɗi.

Cowoori willii laaci ooni hirnaange fuɗnaange jaabtiima mooƴu solii e lekɗe.

Ko ɗoo miijitiimi ruumaano haŋki ɗo maama am ruumatno.

Debbi palpaltii haaranduru ngaari kalhaldi doganii tummbinteeɗi.

So barkeeje mbilti boɓore jaaɓe jammuule kewe koole cingoole mbiltii ɗoo ladde nde ina wela gaynaako.

So nay njofii njofdii e weltaare ngam haaranduru.

Gooleeje ndogii jaɓɓaade mbeeraaji biigi e baggi boɗeeji uuli.

Koobaaji daneeji cooji kibbi, ko ɗoo miijiimi Alh Abuu gorko pullo mo waasa ɓireteeɗi.

So ngatamaare toɓii ha ngaado fettii jumaawe doganii fuɗnaange ngam uurnaade waande ilo yaladi jaaƴe saŋre boɗowal maakama.

Piyatnooɗo sawru e waande nay njalta ina puccitoo kuunaali.

Gaynaako ko jaaliiɗo baawɗo ngaynaaka gimmotooɗo weetndoogo ɓoorta nay  ruynoya.

Caggal beñweñal mbeelu gaynaako forlitoyoo duynaaɗi ɓira jiinnida yara kosam ha booci nannga kaanabbe.

So ladde sukkii ha ndafe ngoodi maamaaje mbiltii ɓogge duuɗe mbambii toƴƴaale.

So mawɗo pullo waalti e maamaaru saakti pine e gannde toowɗe gila e njaatiraaɓe.

Ñalnde cowoori siŋkaa siŋkiraa pinal gaadantewal wambaa.

Hammadi gaynaako ngal pinal roondaa.

Daɗi ndaɗaa e debbi ɓireteeɗi ɓiraa kosam heewi hanndii sukaaɓe he nayeeɓe.

Maamaaɓe penndi pedane kuyti ketuli nebam e kosam ceerndaa.

So ngatamaare toɓii ngaado fettii nay morsii ɗo pullo mettaa yillaade. 

Giƴiraaɓe ko wuurdanooɓe gila e saatu ndema e ngaynaaka.

Eggittonooɓe gila e ruumanooji, heerondiranooɓe e kolaaɗe.

Waɗdanooɓe keeri gese.

Mammadu Saydu Abdullaay mo waasa giseeɓe.

Usmaan Yunus Bari

Maalik Muusaa Jaawo.

Siraaji Mammadu dawaa Jaawo. Yurmeende Allah yoo won e jinnaaɓe men ardiiɓe.

Saydu Usmaan Sih mo baaba mum duwotonoo Allah jaabo yurmeende Allah heeriinde yoo won he makko.

Tijjaani Mammadu Saalif Jallo.

Tijjaani Maalik Jallo.

Fuuta wonii lekki maamaawi njibinki maamaaje : Adamawa, jalon, maasina, tooro. Abdullaay Elimaan Jah Kalaajo gorko mo demet hoɗngo e jeeri jiimti e waalo. 

Lekki maamaawi colki goddol renndo afriknaaɓe, teeŋti renndo afrik bannge hiirnaange.

Wonaa lelaade e aññeere woni maayde :

Maayata e neɗɗo ko golle e baɗle.

Wuurata e neɗɗo ko golle e moƴƴude baɗle.

So golle moƴƴi neɗɗo yette.

So golle mbonii neɗɗo ñiŋee.

Alasan Haaruuna pelluɗo jihaadi giɗgol ngam Geno, gaawɗo penngal cehilaagal laatiiɗo ɓesnoowi fuɗnaange.

Laatnuɗo jamyamaagal e mbaydi ɓamtaare giɗgol. Usmaan Abdurahmaani Ndoom

Laatiiɗo ngoƴa ronndoyankeewao tunnguɗo miijo ha hakkillaaji pelliti pirtaali kono Geno hoddiro woppaani ! 

Laatinooɗo mbaroodi pellatnooɗo piyanɗe majjere tuy-tuy majjere yoo suy.

Alasan Bari laatiiɗo payndi paynoori pooƴɗi, ndeenoori kisnoori.

Mbeñu ganna so aɗa moolo, moolo barooga caliiɗo yawaare.

Tijjaani Abdrahmaani Ndoom gorko pullo mo hulaani maayde kulɗo gacce.

Hanndinooɓe konuuli ɓooyɗi, jiimnooɓe saliinooɓe jiimeede, tunngannooɓe hare ngam salaade ɓitteede e hamƴeede.

Ngenndiyanke Joob : mi mantata neɗɗanke ngam  innde e manoore.

Ngenndiyanke Joob : mi feŋtata jimol mi yimataa mo daranaaki ɓamtaare renndo. Konnguɗi mi sawtinat ngam aawde Pulaar e pulareeje e hakkillaaji lulindiiɗi mi jannginat.

So won faamɓe jam min tekka min ndoondo ha noddinaali kaaca nanngondira e hiirnaange.

So won ɓe paamaani Pulaar jaŋde min tekka haa tiiɗa Pulaar min ndoondoo.

Ñalnde Aaɓnde 13 lewru Siilto hitaande 2021

KUƊOL NGENNDIYANKE JOOB

[25/09 à 23:55] Ngenndiyanke Joob: