Ngenndiyanke Joob

KOƊDIGAL, Koɗdigal ko pele jamyamaaje. Njahondiral ngam Geno enɗam jokkondiral. Ɓesnguuji men ngam nehondiral. Ballondiral tibaaji ngam toŋtondiral. Haajuuji men he ngonka kollondiral. Fof ko ngam yiylaade Geno jurmondiral. Rewɓe he timmal he kala sahaa lewe galleeji dental he jeewte ngam ganndondiral. Fof ko yiylaade Geno ngam koolondiral. Enɗam pooɗa-ɗam ha lewe galleeji taccinaɗam. Koɗdigal ko jahondiral ngam jokkere enɗam jaalɗondiral. Gorko he gorko ngona tippondiral. Debbo he debbo ngona jokkondiral. Fof ha Geno seedto wonana janngo kisal. Koɗden to ɓerɗe ngoppen luural. Koɗdigal ko koolondiral Geno jaŋtii he nanondiral. Njiɗondiren tabitinen ngoppen sikkitaare. Jibina koongu adda jeertaare moƴƴaani. Yoo en ndentu no haɓɓere tawa en ceertaani. Ndenten no haayre tawa fusde en weeɓaani. Koɗdigal ko koɗondiral ɓerɗe ceertaani. Njooɗdoɗen miijooji ngostondiren. Njooɗdoɗen haala kaaltiden. Njooɗdoɗen ɓerɗe njiyndiren. Kaalden goonga mahondiren. Fof wonana en ɓamtaare Geno njetten. Sib...

Nde naatmi ɗee genaale keɗiimi keɗtindiimi tawmi moni kala ina deeƴi e ndee yanaande. Nawtumi laamu to Geno hay mi dillaani. Ɓernde am boni gite am mberlii gonɗi. Miijiimi miijtindiimi tawmi moni kala maa hoot e ndee yanaande. Ndeke neɗɗo wonaani so wonaa nelaaɗo e ndee sahre dunaare. Neɗɗo koo nelaaɗo ar nelal yontinan-ɓe. Penaale e koongu nder renndo ngittanaaɓe. Diine jeewte lugge njeewtanaaɓe. Kaɗaaɓe penaale e nguykaaji. Njoofonoɗaaɓe darngal woɗɗaani. Ko en arɓe hootde en ngoɗɗaani. Bolol ina fittaa ha laaɓi laakara en ngoɗɗaani. Eɗen ɓadtii aññeere e mayre joorteede. Tabitinen gondigal ngoppen lulindaare. Yeengo e haawtaare, mawnikinaare fof ngonen e yeebaare. Woto mo lunndii goonga wona e bolol halkaare. Juuti kala aduna ko en woppooɓe. Woto mo yejjiti yanaande sabu ndee sahre dunaare. Nguurndam cellal fof to Geno kaa luɓaaɗo. Jawdi aduna kaa luɓaaɗo. Diine, Woto mo yeebi ɗii waktuuji muddaaji mum dottaaɗi. Sariyaaji ko keertinaaɗi. Hajju asakal fof ko en farlinaaɓe. Fof ko jam...

Mboddi piiliindi haa fottiti piiltiindi. Hoyre mayri ko ndi ŋaaɓiindi. Ɗemngel mayri ina saltiɗi. Tuutakon mayri ina calɓitii. Laacel ngel cowe ina wedditii. Ngiton ina ngojji ɓalel ina ɓawliti. Deerel ina wojji fof ngam bonannde ina felliti. Ndariindi sarde en e dente. Ndi faloo en e laabi. Ndi hela kebbe e kooce e laawol ndi fala. Ndi fiilto kebbe e kooce hunuko ndi fala. So mi arii haa mi yottiima tan e mayri mi feggoo. Mi etoo ummitaade, kooce e kebbe dow mum mi doƴƴoo. Haa kure puccito tuy tuy e nder mum daande giɗo mi eewno. Mi ndaara rewo e worgo hay hooto mi yiyaani maayde mi fellita. Mboddi ŋaaɓa hunuko piɗe tonngito. Tooke laya dow ngaandi dammboyo kooce e kebbe fof ɓalndu ndammboyo. Ɓalndu ñola ha gilɗi puccitoyo. Yiɗɓe e sehilaaɓe woondu e gite puccito. Añɓe e haasideeɓe yanaande ngaaboyo. Paaɗka ngasaaka, paaɗka moggaaka. E nder yanaande njollaami ha mutmi leydi njoortaami. Munkari e nakiir laaɓndii-mi laaɓnde ceniiɗe njaabtiimi. Allah nootiimi ɗee laaɓnde njaabtiimi. ...

Denɗiraagal, Denɗiraagal welni dental addi paamondiral. Moni kala ina yanoo denɗum woto sukku noppal. Denɗiraaɓe pija njala haa keelna e ngal dingaral. Gooto fof ina feŋta konngi ngam aaynaade denɗiraagal. Denɗiraagal weli toŋti ngal gondigal. Haɗi mbuuñu e jinnde hoɗde e ngal dental. Ko ɗum pinal deenngal renndo e ñiiɓal. Ƴelliti ganndondiral haa yaajtini cehilaagal. Pinal reeni renndo haɗi ngo carondiral. Mahi gondigal haɗi en ceeral. Ko ɗuum fulɓe e seereraaɓe mahiri ngal gondigal. Tafi enɗam ha jaali e nanondiral. Keerondiral lesɗe fof njanondira e ngal denɗiraagal. Njaayɓe e sihsihɓe pooɗondiri ngal dewal joobo ari ɗafti-ɓe e ngal dingiral. Sohsohɓe e jeŋjeŋɓe ndarni ngal dingiral joobo ari yimani-ɓe haa pettii ɓe ƴoori daangal, fof ko ngam weltaare haa ɓe nanndi e ñaamɓe ngal ñebbal. Koori so denɗiraagal alaano e ngal adunal ngal tekmataano e ngal koɗdigal. Jahjahɓe puunti Joobɓe teetti ngal kolongal, ndemi ñebbe buudi e ngal gesal. Barinaaɓe ndewoyi dow ngujjoyi ngal kolongal ka...

Ko  haɗi en hiisaade ɗemngal men e nokkuuje kaalen. Holko haɗi hiisaade koye men e nokkuuje teddinen. Holko haɗi en hiisaade koye men kala jeeyirɗe Pulaar ɓasen. Pulaar kono ɗemɗe ngenndiije kaalen. Woto loggen ngal e yonta arooɓe Pulaar mbaren. Nokkuuje e dente kabrirɗe Pulaar laaɓɗo kaalen. Tinndi cifti paykaaji e ɗemngal Pulaar kaalen. Yoo Allah artir majjunooɓe ngal paamaani. Yoo Allah artir majjunooɓe ngal njanngaani teddungal Pulaar ɓe ndokkaani. Yoo Allah fammin paamɗo lunndiiɗo ngal ɓamtaare rokkaani. Duunde Afirk e nder heen ngal famɗaani. Cappanɗe joyi e tati leydi yimɓe haalooɓe ngal limtude en ngenndaani. Noogaas e joogom ngenndi e nder ndee duunde les en nduttaaki. Fof ina semmbi Pulaar e ganndal les en nduttaaki. Ɓe kittini en e jeyi ngenndi ɓe paamaani. Fof ko ngam falaade en keeri ɗi haŋki en koybaani. Pullo ko teelal e ƴiiƴam ɗam hay gooto o nanndaani. Yoo Allah ƴellit oon paamɗo mo lunndaaki. Dariiɗo ina yaɓɓa Pulaar mate Mammadu Sammba Joob Murtɗo o miijaaki. Dar...

So tawii tan a nanaani Allah janfaama (kudeta) ɓeydu nanngude e makko ha tiiɗa. So tawii tan a nanaani Ibliisa nanngaama waraama ubbaama ɓeydu reentaade mo. Neɗɗo ɗoon ɗo a haɗtanaani fuɗnirde naange hirnaange, muɗniraange fuɗnaange yaa anndu a waawa emo Allah fodani moƴƴere mum oo hay huunde Ammaratu Baro: kala ko nanɗe eko o haali ko ina nafta leñol ngol maa en mbinndito ɗum leñol ngol naftoro, en mbeltanimaamo kaaɗdi mbeltoor. Ñalnde dewo 9 lewru Yarkomaa hitaande 2022

Ñaam-golluuje: Alh Abuu Sammbooru Barka, walla mbiyen mo Alh Tijjaani Aan. O saŋkii ko ñalnde hoyre-biir 14 lewru seeɗto hitaande 2001 caggal nde o wuuri duuɓi 46''.  Yumma makko wiyatee Alfaa Aali neene Jaara, ɓurɗo anndireede  kummba Maaro leñaan.  Baaba makko ko Sammbooru Barka woni innde mum, Alh Tijjaani Aan koo kodda jinnaaɓe makko kadi ko o Saajo nde tawnoo o rewi ko e funeeɓe ɗiɗo worɓe, Alasan e Alhuseyni. Tijjaani Aan, So laaɓii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu, ɓinngu moƴƴaagu ko cuɗaari tan. Ndeke fotde kala guurɗo ko gollaade, ko daranaade e dadanaade e feewnude sahaa mum. Ko daranaade e dadanaade e feewnude yonta mo hawri oo. Ko ɗuum waɗi so neɗɗo yontaama ina haani laaɓnditaade hoyre mum laaɓnde ɗiɗi: 1 somi waɗaani jooni, hol nde potmi waɗde? 2 miin potɗo waɗde oo, somi waɗaani holi baɗanoowo mi? Ko ndeen yiyannde ŋarɗunde woni nde Alhajji Tijjaani Aan joginoo e nder nguurndam mum fof. O daɗɗi fayndaare, o waɗi heen fiɓnde, o yooɓii duwaaw, o ñaagii baɗlal Ge...

Tiitoond: pooye Kuɓɓii ɗo niɓɓe ngoodata Hannde mi jaara mo jaaroore jaari ɗo mi huuɓnata. Ɗe pecci kammu e duule weeyo ɗe caggata. Haayoo belaa mo tijjaani welaa moƴƴere o sojjata. Duule e kammu kuɗi binndirɗi nder dahaa ɗi pajjata. Aɗi mbinnda ɗo niɓɓe ngoodata. Jaynirɗe njaynoo ɗo koode ŋakkata. Abdullaay Njaay fellii jihaadi ɗo golle mum majjata. Ndee maande ko jalbunde ɗo maande nanndata. Tiitoonde mayre ko tiiɗnde e diine nde ñifata. Sibu ko ɗe golle Allah ɗereeji aɗe mbinndaa ɗe majjata. Njaay koo konu ɗo konuuji fof cooynoto keɓtata. Ñaanti Madiina ɗo ñaantungal mum e nokkuuji nanndata. Abdullaay Njaay Gunaas: Koo mbaroodi ndi barooɗe fof nanndata. Asli e lasli fof ndokkata. Ko duwaaw neene e baaba mo hakkunde teew e ƴiye woorata. Juulirɗe mawɗe e tokoose fof Madiina mballuɗa. Baɗle e miskineeɓe ndarnuɗa. Innde maa ko seniinde tokoraare abba ɓurnaaɗo winndere en majjata. Yoo Allah duñcu ɗee pooye ɗe niɓɓe mum ngoodata. Ko felo Alh Muhammadu Saydu Bah mballuɗa. Ko darnude juulir...

Jontaaɗo wonata ko teeyɗo. Jontaaɗo wonata ko muñɗo. Jontaaɗo wonata ko deeƴɗo. Jontaaɗo wonata ko jurmotooɗo. Jontaaɗo wonata ko dokko. Aɗa anndi jontaaɗo ɗaccataa waktu. Neɗɗo so o yontaama tigi o woppataa waktu. Etee neɗɗo so o yontaama giɗo makko e gaño makko so ɓe ndenndii e nokku o seerndataaɓe. Kaa haala laaɓi cer, a jaaraama Ammaaratu Baro. Min mbeltiima he ɗii konnguɗi naftooji aadee.