Ngenndiyanke Joob

Ñalnde Mawbaare 14 lewru Seeɗto htnd 2020   Tijjaani Elimaan Sammbooru Barka Aan Abuu Elimaan Sammbooru Barka Aan, lollirɗo Alh Tijjaani Aan, woɗɗude wolde haɗataamo naneede ! Tijjaani Aan yiyii aduna ko hitaande 1955 to wuro Gamaaji Sahree falnde Njum, mbiɗaa heewno nande omo wiya Njum Donnde Maasina gural Maysa Aali. So tawii en ngartii e wuro Gamaaji, ɗoon ko wuro heewngo yontaaɓe, ko ɗoon Jaariyata Jibi Demmba Moodi Sal yiy aduna, ko kanko hannde gollotoo e Ayaawo habrirde itv irajo" ko ɗuum waɗi en wiyde Gamaaji ko wuro teskoraango yontaaɓe. ""           Taarik Nguurndam Tijjaani Aan. Tijjaani Aan ko o gorko ganndo, ko o newiiɗo pamɗuɗo ko moɗtata foofaango; firti so tawii o nanngii sawtinirde nde omo famɗa ko o moɗti foofaande sibaabunde yiɗde mo heɓindaade ko o haalata ko. Tijjaani Aan ko o gorko juumo juumtuɗo haala keewɗo ko moosata pamɗuɗo ko jalata. TA ko o dar-daro jom ɓalndu seeɗa, ko o jom saayaande yooɗnde, to njiyɗaa mo fof saaya...

Ñalnde Mawbaare 14 lewru Seeɗto htnd 2020 puwaasi (poissy)"     Tuugo-Doosɗe mbinndiin pullar.     Ngenndiyanke Joob En ngartii e helmere men tuugo-doosɗe e mbiinndiin pulaar. Ngam nde mbaawɗen suɓaade nde helmere fattamlamre, maa en eto tuugnaade e mayre rokkude nde fotde mayre haa timma. Waɗi en suɓaade nde helmere ko alkule nayi ɗe cuɓinoɗen ngam yaajnaade heen; ɓ  ɗ  ŋ  ƴ maa en ɓeydu yaajnaade heen no moƴƴi so haaji ɗo mbajjiri. Eɗen puɗɗo tawde janngoowo o fuɗɗiima tigi jappude noppi, e heɗkinaade hakkille mum haa waawa faamde tigi-rigi winndannde. Eɗen njaafno kala baawɗo janngoyde binndanɗe men so tawii yiy heen pergutte, walla ko welaani ɗum yoo anndu wonaa ɗuum woni fayndaare men. Fayndaare men ko moƴƴinde e semmbinde sl mbajjiri haaji. Alkulal Ŋŋ 1-ŋat 2-ŋatii 3-ŋataama 4-ŋatanooma 5-ŋatanooka 6-ŋatde 7-ŋattaade 8-ŋattanoode 9-ŋattoraade 10-ŋattikinaade 11-ŋatiino Firo helmere ( ŋat), walla mbiyen facciro ngo, nde tawnoo nde helmere en keɓii...

Ñalnde hoyrebiir 11 Seeɗto hitaande 2020 Aduna ko podooje e padooje. Ko podooje padaaɗe. Kewtugol majje ine waawi ƴettude keewal njuuteendi aduna walla e ko abbitii e ɗuum,  walla ko jaasti ɗum, walla ko jaasi ɗum e ko jaasti ɗum. Ko waɗi aduna ko podooje e padooje. Mbele aɗa anndi ko podanoɗaa ko, walla a anndaa? Ko ɗuum waɗi en wiyde ko podooje e padooje. Tawde a anndaa ko podaneɗaa ko, ala e sago padaa haa nde fodoore nde yottimaa fof. Ine waawi wonde ko hawri e ɓernde ma, ine waawi wonde kadi ko hawranaani ɓernde ma; kono kam a waawa jaasde fadde ndeen fodoore. So tawii ko ko hawrani ɓernde ma, kala nde fodoore nde yottii immo njettaa jom fodoore nde, so tawii kadi ko ko a yiɗaa immo njettaa jom fodoore nde o. Nde tawnoo a waawa jaasde ɗum, ko ɗuum saabi mbiyɗen podooje e padooje, nde tawnoo nde peeñata e podgol makko e ma e winndere nde, oon sahaa a waawa waawde miijaade podooje walla padooje. Omo waawno firtude nguurndam maa ɗam e nder majaango ɗo nganndu-ɗaa a waawano miijaa...

Ñalnde Mawnde 10 lewru Seeɗto 2020              NGENNDIYANKE JOOB Eɗen njokka e winndannde men ɓennunde, ko fayti e Tuugo-doosɗe e mbinndiin Pulaar. Ñalnde Naasaande 9 Seeɗto htnd 2020 en puɗɗinooma winndannde nde, kono tawii nde timmaani tawo. Caggal nde njoofiɗen alkule nayi pulaar garooje yehso ɗe ɓ   ɗ   ŋ   ƴ "caggal nde puɗɗinoɗen firo alkula ɓ ngam yeñtinde firooji maggal, e winndannde men 1ɓere ɓennunde nde. Ɓaawo ɗuum eɗen cuɓii o fannu ngam ɓeydaade yaajtinde firo kelmeendi ndi no haanirta nih. Jooni en mbaɗat doggol alkule ɗe. 1-Ɗosde 2-Ɗosaama 3-Ɗosanooma 4-Ɗostindaama 5-Ɗostikinaade 6-Ɗosaama 7-Ɗostiraama 8-Ɗostaama 9-Ɗosgol 10-Ɗostitindo              Facciro kelme Ɗosde : ndaarde huunde e laaci yiyterr. Ɗosaama : ndaardaama laaci yiytere. Ɗosanooma : ndaaariranooma lc yiytere. Ɗostindaama : ndaardude kadi lc yiytere. Ɗostikinaade : ndaarndaartikinaade lc yiytere. Ɗosaama : ndaardaama laac...

Nguurndam leydi senegaal Ñalnde Njeslaare 8 lewru Seeɗto htnd 2020      Windannde 1ɓere       NGENNDIYANKE JOOB       Tuugo-doosɗe mbinndiin-pulaar. Winndiyankaagal, e wittiyankaagal, won binndo o wonaa bitto, won bitto kadi tawa o wonaa binndo, nde tawnoo winndiyankaagal ine jogii njuɓɓudi teeŋtinaandi, caggal nde ɓeen laawɗiyankooɓe laawɗini ɗeen doosɗe mbinndiin e nder pulaar. Maa en ngaroy e tuugnaade e ndiin kelmeendi pulaar mooɓndi yeruuji keewɗi to senngo binndugol, walla bittugol", ko ɗuum waɗi en suɓaade helmere ( Tuugo-doosɗe mbinndiin pulaar). En njiyi tuugo firata e pulaar : ko tuugnaade; ine waawi wonde e ganndal walla e binndol. Nde tawnoo ganndal e binndol ine ceerti; neɗɗo ine waawi wonde ganndo tawa o wonaa binndoowo. Neɗɗo ine waawi wonde binndoowo tawa kadi o wonaa ganndo, ala-e-sago ceernden binndo e ganndo. Ine woodi jogiiɓe gannde dowrowe tawa ɓe mbaawa winndude, ɗum ine heewi e renndooji men, wonaa tan noon e renndooji ...

NGENNDIYANKE JOOB. Ñalnde Njeslaare 8 lewru Seeɗto htnd 2020". Nde winndannde, ko winndannde ngam nguurndam renndo men hannde, teeŋti e nguurndam nguuraɗam hannde ɗam; ko fayti e ñawu mbiyeteengu koronaawiris (covid-19)". Hay sinndo ñawu ngu fuɗɗii foɓɓude ko leydi (lesdi), SIIN ñalnde hoyrebiir 9 lewru bowte htnd 2019" pulaar Ine heewi wiyde wonaa nduultaandi fof ñaame. hitaande 2019-2020 naatirii en kaawisaaji mbajjiri mawɗe. Hono leydi Siin ngu ñawu adii feeñde ngu nawii piɗtaali keewɗi maa en ngartu e limoral leydi Siin. to leydi Espaañ ko ine tolnoo e 13 340 ko mbaasi liɗtaali mum'en, hay sinndo o sahaa ñawu ngu suwaa tawo gasde haa laaɓi. Wondudee raaɓeteeɓe. To leydi Amerk ko ine tolnoo e  dans 184 pays du monde et fait plus de 74 000 ko hawri e lajal, tawa jiida e raaɓaaɓe ɓe. To leydi raaɓaaɓe ko limoral 132 000), hawruɓee lajal ko 16 500), O sahaa aɓe ndaɗi leydi farayse e leydi Anngeleteer ekn. To Waala fenndoo ko ine tolnoo e yimɓe 10328 mbaasi piɗtaali m...

En njoofiima e winndannde men ɓennunde nde ngam siftinde haa jooni ko nguurndam ceerno mawɗo ndee winndannde joofi. Ɗum noon tawde janngoowo o fuɗɗiima jappude noppi eɗen njokka, e nguurndam o ceernaajo baɗnooɗo nguurndam mum fof e diine lislaam e sunna Nulaaɗo Allah s.a.w", kono kadi teskoɗen Alh Muhammadu saydu Bah ko kaaƴe tati kaatane tammbinoomo; maa en limoral ɓeen seerenɓe hohooɓe diine lislaam : Ceerno Hammee Baaba talla, to Ciloñ koyle ndaga jeeri e Nammaaje, wuro Hammee Baaba Talla rta", e Ceerno Ahmadu Baro mo Mbuur", e ceerno Seydil Alh Aali Caam mo Madiina Alhajji Aali Caam rta”, walla mbiyaa Madiina Gunaas wuro giɗo makko sehil makko, almuudo makko Ceerno Alh Muhammadu saydu Bah rta yoo yurmeende mbajjiri won e maɓɓe (Aamiin). Eɗen njokka Nde ceerno mawɗo yiyndiri e ceerno Ahmadu Baro, teskoɗen kala nde mbiyɗen ceerno mawɗo ko Alh Muhammadu saydu Bah njiɗɗen njoofaade; nde ceerno mawɗo yiyndirta e ceerno Ahmasu Baro oon sahaa tawii o jogii ko duuɓi les-le...