Tijjaane Aan
Ñalnde Mawbaare 14 lewru Seeɗto htnd 2020
Abuu Elimaan Sammbooru Barka Aan, lollirɗo Alh Tijjaani Aan, woɗɗude wolde haɗataamo naneede ! Tijjaani Aan yiyii aduna ko hitaande 1955 to wuro Gamaaji Sahree falnde Njum, mbiɗaa heewno nande omo wiya Njum Donnde Maasina gural Maysa Aali. So tawii en ngartii e wuro Gamaaji, ɗoon ko wuro heewngo yontaaɓe, ko ɗoon Jaariyata Jibi Demmba Moodi Sal yiy aduna, ko kanko hannde gollotoo e Ayaawo habrirde itv irajo" ko ɗuum waɗi en wiyde Gamaaji ko wuro teskoraango yontaaɓe. ""
Taarik Nguurndam Tijjaani Aan.
Tijjaani Aan ko o gorko ganndo, ko o newiiɗo pamɗuɗo ko moɗtata foofaango; firti so tawii o nanngii sawtinirde nde omo famɗa ko o moɗti foofaande sibaabunde yiɗde mo heɓindaade ko o haalata ko. Tijjaani Aan ko o gorko juumo juumtuɗo haala keewɗo ko moosata pamɗuɗo ko jalata. TA ko o dar-daro jom ɓalndu seeɗa, ko o jom saayaande yooɗnde, to njiyɗaa mo fof saayaande nde ine peñaa haa feewi. Tijjaani Aan ko o jom suumko hawruko; ko o gorko paɗuɗo ɗoyli jamma, ko o neɗɗo coftuɗo tiiɗɗo jom ganndal dowrowal, belɗo sawtawol ko o baawɗo haala, baawɗo konngol, ko o gorko coftanɗo dolokke e cakkal mum (wutteeji mawɗi).
Ywtr, Saa anndii anndin :
Omo heewno wiyde : aduna ko waɗi waɗi e haali haali golle ngadoo haala waɗtindoo haaleede mbele wonaa haala makko o haalatnoo ɗoon? Tijjaani Aan waɗii e kaalirɗe keewɗo e nder senegaal e diiwaanuuji mum, teeŋti e gure fagguyankooje mawɗe ɗe. Kono fof wonnoo sabaabu mum ko ngam ɗemngal pulaar", Tijjaani Aan fuujoraade mo ɗemngal faraysee ɓuri weeɓde o fuujoroo ɗemɗe taariindi makko teeŋti e ɗemngal wolof ekn. Wonnoo sabaabu mum ko ɗawre ngenndiije senegaal fotde mum'en e nder nokkuuje laamuyankooje ɗe; teeŋti e ko wayno ayawuuji ɗi e kaalirɗe ɗe e nokkuuje cafrorɗe ekn. Caggal nde ɗemɗe 6 laawɗina e suudu sarɗiiji leydi senegaal kala jiɗɗo ine waawi huutoraade ɗemngal mum : Pulaar, joola, seerer, manndeŋ, wolof, soninke ko ɗee ɗemɗe laawɗinanoo e nder leydi senegaal aɗe kuutoree nder nokkuuje laamuyankooje ɗe e nder majje ɗo ngarɗaa fof a jaŋtoto ngal welmaa, ndeen hare ine jeyanoo e nguurndam Tijjaani Aan. Omo haɓotonoo ɓamtaare d nder senegaal kono kadi sa yuurniima a tawat wonaa pulaar tan o wonnoo e haɓanaade, ko ɗemɗe gonɗe e nder senegaal ɗe fof o wonnoo e haɓanaade.
En cifiima ko heewi e mbaydi Tijjaani Aan teeŋti e nguurndam makko. TA ko o gorko jontaaɗo, o waɗii e leppi ko fayti e nguurndam Tooma Sankara, caggal janfaaji janfaa haa waraa e nder leydi (lesdi), mum Burkinaa Fasoo e jom suudu makko Mariyam sankare. O haali nguurndam Nelson Manndelaa ekn. O saakti pine keewɗe e nder renndo fulɓe. Tijjaani Aan, aanniino yimɓe bonɓe ngam yiɗnooɓe ñifde ɗemngal pulaar e nder senegaal teeŋti e laamu leydi senegaal.
Tijjaani Aan jaayndiyanke, kono kadi ko o ngenndiyanke timmuɗo, ɗo njuurniɗaa mo fof a tawat ɗoon ɓiyi Elimaan o. En mbaawa jaŋtodaade nguurndam makko kono so innde makko haalaama.ine anndaa holi gonɗo Tijjaani Aan", o Yiyii aduna ko htnd 1955 o yalti aduna ko ñalnde mawbaare 14ewru Seeɗto htnd 2001 yoo aljanna ɓurɗo toowde won hoɗorde makko yaa barke Muhammadu s.a.w
kuɗol
Ngenndiyanke Joob
Mo rabaat Madiina gunaas
Commentaires
Enregistrer un commentaire