HOL KO HAƊI MI WONDE?

-
  Ñalnde Hoyre-biir 1 lwr Juko 2026
   
Holko haɗi mi wonde?
Ko oon baɗɗo mi wonde.
Holi kaɗoowo-mi wonde?
So wonaa oon baɗɗo mi wonde.
So wonde haɗii kam wonde.
Tawii koto potnoomi wonde.
Mbele mi fotaani ruttitaade he oon baɗɗo mi wonde.
Wonde ko-ko waɗaa woni.
Woni woni haa woni ɗo woni.
Ndeen wonde fotaani haɗde mi wonde ɗo potmi wonde.
Somi miijiima tumaaji haŋki.
Mi miijiima tuma hannde.
Mi miijiima tuma garoowo janngo.
Wonko woodnoo ɗo haŋki nattii ɗoo wonde.
Mbele nattunoode ɗuum wonde jibinanaani en goɗɗum?
Oon haŋki momi ruttittaako ruttinantaake.
Oon haŋki maamiraaɓe cañnoo pinal.
Ɓe cañiringal yogaaɓe heen fotde yaɓɓude.
Yogaaɓe heen hakkillaaji tonngude.
Yogaaɓe heen tonngude haa tiiɗa jiyaaɓe waɗtude.
Waɗtaaɓe jiyaaɓe peelelaagu boomaaɓe.
Caltoɗee ɗii fuuntiiji mbari on ndimaagu kaɗi on neɗɗaagu.
Liggoɗee ndañon haɗa on njiyaagu.
Pelliton wuurde he maayde he ndimaagu.
Mo noddiraa maccuɗo welto.
Ndimmba caayayal laɓɓe ina yuwtoo.
Ndee majjere boni haa nanndi he peelelaagu.

Woni pullo tan ko Ceerno siraaji diine.
Ko Allah rokkunoo Annbaaɓe tan ronti.
Ganndal diine he tijjaaniya juulɓe o walli.
Ko ɗii boli o rewni en Diine o tinndini.
Caloɗen caltoɗen ɗii fuuntiiji hakkilantaagal ɓe tonngi en..
Enen he maɓɓe fof en ngonaani so wonaa ko en jiyaaɓe.
Jebbiliiɓe he junngo Sayku Tijjaani.
Haa abada en ɓoorotaako.
O janngini en diine bidaaji o woppini.
O holli en ko Allah tan he Nulaaɗo kaani reweede.
Hedditiiɓe ɓee ko jiyaaɓe ina kaani ɗooftaade.
Mammadu Sammba Joob Murtuɗo:
Dimo alaa diimaajo woodaani.
Woni dimo tan ko jiɗɗo leñol mum daraniingol.
Woni jiyaaɗo tan ko janfiiɗo leñol werliingol.
Sayku Umaar fuuta Taal.
Kala leƴƴi winndere taarik makko ɓe janngii.
Sayku Umaar fuuta Taal.
O labaaki hay hinnde wootere so nde juulɓe.
Kaalatenoongol gila he jamanuuji ɓooyɗi.
Ko adii diine lislaam ɗee kinɗe ɓe tonngii.
Ɓe kaɗi en ƴellitaare ɓe ceerndi en.
Cuggee caggee caggal maɓɓe ɓe ɗacci en.
Sayku Umaar Fuuta Taal.
Joginooɗo silaama diine ina fella.
 Sahaaji nde diine saɗti keefeeraagu jaalii.
Sayku Umaar Taal ɓiyii Usmaan ɓiyii Aadama Ayse.
Joginoo gaawe he silaama.
Gaawe ngasata silaama helataa.
Alfaa Umaru Ceerno baylaa.
Umaroowel Sawadonnde.

So en caliima feccaade.
En caliima fecceede.
So en ndentii no haɓɓere en ceertaani.
En ngittii ɗii keeri ɓural rokkaani.
En njaɓii ko en fulɓe ceeral damal en ndokkaani.
Ɓural ko Allah rokkata njaɓen tawa en taawlaani.





















Commentaires

Enregistrer un commentaire

Posts les plus consultés de ce blog

Ceerno Njaay Baal

-
   Ceerno Njaay Baal Waa maa Nasru Illaa Bi Inndillaahi. 53 fois, ngam yimɓe teddin-ma Aayetal kursiiyu 24 Ngam añɓe, kala ñalawma mbaɗaa Aayetal kursiiyu 24  Wa jaalna nawmakum subataa. Wa Jaalna Nawma kum subataa Ngam laabi tati tutta e ndiyam ɗam gorko o yara heen ko heddi koo mooma e yeeso. Walla debbo o yara. So tawii ko debbo o, so o waɗii ko gorko o yarata ɗum. Rabbana Hablanaa Min Aswaajinaa Wa Zurriyaatina Qurrata A'yuunii Wa jaalna Muttaqiina Imaaman.  Ngam kawral galle ma, walla mbiyaa kawral ɓesngu maa. Galle o hawrat etee o welat  Yu Waffi Qillaahi Baynahumaa. Ooɗo aaye kadi ko hono noon: sa janngiimo laati tati a tuttii e barma deftaaɗo walla lahal ñaamde garɗo fof nokka e ñaamde kamɓe fof kawrat ɓe ngona neɗɗo gooto Allaahu Laɗiifun Bi Ibaahi Yarzuku Manyasaa'u Hu wal Qawiiyul Aziizu. Wonande ndaartoowo golle: O waɗata ɗum ko balɗe nay, .. Wa Ayyuuba Iznaade Rabbahu Annii maksanii Durra Wa Anta Arrahmaanir Rahhimiin. Wonande gonduɗo e rafi tawii o...
Lire la suite

Yumma Hawa he Baaba Aadama

-
Taani men ko baaba Aadama e yumma men Hawaa. Koto maɓɓe leƴƴi winndere ngummi  Nulaaɓe nulaa he golle makko njokkii. So en pelliti eɗen pella jihaadi. Eɗen pellito jihaadi ɓerɗe. Fetelaaji eɗen taawna kure he conndi eɗen njogito. Ɓeen mawɓe nulanooɓe he Diine tuugi-ɗen. Pellitɗen dewal Allah ha abada en ngoppata. So maayde eɗen pelliti. En penata en ngujjata en ɗawata. Waabiraaɓe keeceeje maɓɓe ngiwɗen. Aɓe mbaɗdi aadi he Geno. Ɗoftude ɓesngu he cukaagu. Jannginde ɓe ɗemngal maɓɓe he Diine. Daɗndu-ɓe heege he ɗomka. Faabaade ɓe he boomaare. Annabaaɓe ɓeen rewnooɓe ɗo. Ko piɓle maɓɓe njogitiɗen. Piɗtaali maɓɓe poofirten. Beeli maɓɓe ɗuhortoɗen. Barke ilooji maɓɓe calligorto-ɗen. Iisaa ɗofti en ha keerol darti. Daawal ngal ina juuti kono Nulaaɗo Muhammadu garal yeeso omo felliti. So en pelliti ko Diine en piɗɗiɗto he ndii tuundi. Sibu ko ɗum lormen he oo Diine. Yummiraaɓe men ko waab'en he keeceeje. Kaɗi en teɓɓitaade. Kaɗi en seɓɓitaade. Ngooƴelaaji nder reedu. Pette he dumpaali. Ne...
Lire la suite