Ngenndiyanke Joob

 tiiɗi tiiɗtini miijooji. Sahaaji ƴooŋna gite woyna ɓernde. Sura koyɗe fajjina juuɗe. Giɗo lelo roŋkita ɗaanaade. Njolmi e ndiwoowa giɗo woni e hooynaade. Gite mbaɗi beeli kaɗtimo jooɗaade. Giɗli mbeli nanndi e aljannaaji. Naatɗo fof wontaa sortaade. Somi yimii giɗo juumel mi wona e miijaade.  Yuumti konngi nanndi e uurul-ayni. Boɗeejo mo ɓernde ɓawlaani. Duuɓi jeetati ngal majjondiral famɗaani. Giɗo ko jiɗoowo mbaydi mo ƴeewaani. Giɗo ko jiɗoowo jikkuuji mo ƴeewaani. Baawɗo giɗli mo añcude weeɓaani. Giɗli mbeli kono mbeeɓaani. Yiɗnoo añci ko giɗli ngonnoo tiiɗaani. Kala mo dañi giɗo yoo jaggu ha tiiɗa sibu weeɓaani. Giɗli ko abbere moni kala ina aawa e nder mum. Yiɗa hannde añca janngo giɗli mum tiiɗaani. Giɗli ko maande nde maandol mum famɗaani. Kala mo waɗii maande yoo ɗal tawa o waylaani. Kala mo waylii ndee maande ko giɗli mum ngonnoo mawnaani. Giɗo ko jiɗoowo baasal mo teskaaki. Nde tawnoo jawdi ko luɓal alaa mo ndi jommbaani.

Kaŋŋeeri Afrik tafndi callal kaŋŋe hoolaare. Wonaa giɗgol duñi annduɓe ngenndi. Wonaa ɓinngaagu duñi annduɓe ngenndi. Ko golle duñi annduɓe ngenndi. Jullaaje maaynooɗo mbilti mbiifnii ha purto-purtooɗe les mum toccini. Kaŋŋeeri Afrik mahi townaaɗe ciŋkiraaɗe mbooltam. Kaŋŋameeri Afrik ndiiwtundi saqqaaji. Makki Kummba Cimmbo. Makki Aamadu Sal. Ndulumaaji ndawɗaa, ɗoon maande ɗalɗaa. Senegaal ngenndi Suleymaani Raasin Baal. Senegaal ngenndi Sayku Umaar fuuta Taal. Senegaal ngenndi Alh Muhammadu Saydu Bah. Tafnooɓe konu ngam momtude keefeeru. Ahmadu bammba Bah. Alhajji Maalik Sih. Senegaal hettinaama e nder ndee duunde sabu ma. En ngaraani limtude golle ma. Ngarɗen ko semmbinde darnde ma. Afrik ina yooɗa golle ma. Makki mahii maande jeertinoore ɓesngu leydi. A jooɗoraaki tan e ndee gannginorde ngam alɗinoraade ɓiɗɓe ngenndi. Kaa maamaawi njibinki dow jeeri. Ko ɗoo sammooɓe mbaɗdi adaa e ndii jeeri kocci tawii ina waɗi keeri. Afrik bannge wargo. Afrik bannge rewo. Afrik hirnaangeeri. Afri...

Pullo ko perɗo misra e njiimaandi mum. Koɗnooɗo e nder wertallo mum. Jogiiɗo aadaaji e pine mum. Tamnooɗo nay bey baali, pucci hanndortono jawdi mum. Paarnoriiɗo pinal e nder jookli wertaango geno mum. Caggal konuuji e njanguuji misra. Ɓe peri ɓe pecciti ngenndi e saawoowo mum. Ɓe kawri e annabi Muusaa woppini-ɓe ngaari kaŋŋe ngam ɓe ndewi e mum. Haa Gana ngam ɓe njippini kaake ɓe ciñci ɗum. Fof ko ngam jawdi e faggudu mum. Pullo juumo mo juumaani anndude ndonaandi mum. Konuuji safalɓe ngummii isra'iila ngam teettude kaanaŋkeeri ɓe ndonti ɗum. Pullo juumaajo mo juumaani e anndude ngenndi mum. Yooro egginiɓe gana ɓe njaaɓani sirnaayik e keccol mum. Ɓooytaani konuuji aarabeeɓe pecciti keeri e caalli ngam hanndaade sirnaayiknaaɓe e jawɗeele mum. Awkeer jaɓɓii pullo e laamu mum: Ja'oogo, manna, taaga, tonnjo, laamu termes, ha yottii laamu Seek Suleymaani Raasin Baal. Satigi lumminii ha tiiɗi jattinii hanndi fuuta e maamaaje hisni ngenndi e gaggaaje mum. Pullo juumo mo juumaani annd...

Mbiɗa waajo Renndo seertungo kinɗe. Kinɗe garnooɗe en tafde moƴƴina koɗdigal. Hinnde ko joomaaɓe leñol ndenti tafi ngam yajtinirde gollal. Winaani hay huunde so wonaa moƴƴirde renndo. Mi limtan-maa ɗeen kinɗe jowitiiɗe e diine ɗe mbaylaani renndo. Pullo, ko ganndiraaɗo ngaynaaka goornatnooɗo nayi pul-fuli ɗi ƴonngooji toowɗi. Pullo mo tawe nebam e kosam kaaɗam mbayraani galle mum. Tooroodo ko torotonooɗo Geno, o janngina ɓee so waktu yonti o hirjina juulɓe fayde e mbajjiri. Bammbaaɗo ko bambuɗo hoɗdu hoɗa siftina iwdi taaniraaɓe, askina dewol e gorol haa njiytondira. Labbo ko lawotooɗo penndirɗe e ɓirduɗe wostondira e pullo gaynaako. Baylo ko bayloowo kaŋŋe e kaalis siŋka debbo pullo haa yooɗa nannda e uurul-ayni mum. Maabo ko maabotooɗo saña gude e kosiije siŋka yontaaɓe leñol mum. Maccuɓe ko jaɓɓe kalifaandi Geno mum, haa peri laabi ɗoftii seerenɓe mum  Jaawanɓe ko askinooɓe peŋa peŋɗe tiiɗɗe hakkunde hoɗdiiɓe tawa ceertata. Sarifaaɓe ko taaniraabe Nulaaɗo Allah mo jam e kise ngo...