Tiitoonde: Ŋaake barooɗe

Ŋaake barooɗe.

So ƴiiwoonde ngatamaare toɓii.

Haa ngaado fetti nay debbi he gay kokkaaji morsii.

Lekkuule mbilti mbiifniima.

Maaynooɗi njuuwti taccii loope he ilooji.

Cewɗi he cilooji uumi.

Luttoori lummbinoori gaynaako.

Kaacoori kiwoori kiiwtotoondi conngoori.

Gaynaako wakkiima kaacooje.

Weddiima gaay aayne.

Ciloori dogii pullo woɗɗitiima.

Pullo sehil kuumeen joom uuli he kaabi.

Alh Abbo Usmaan Pullo ngawndere-naajo.

Joom biigi kaabi uuli cooji he daneeji.

Kameruun waasi jaalal ngenndiwal.

Leydi waawi ko ñaamde teewu ɓuuco mbuha siiɓo ƴiiƴam.

Kono golle he moƴƴuɗe baɗle leydi ñaamata.

Pulaagu hattiima ñalnde 15 Yarkomaa hitaande 2023 ustaare jaalal ngenndiwal.

Alh Abbo Usmaan gorko pullo jantanooɗo he sahaa mum.

Pamɗunooɗo haala, mo haala haali golle mum.

Yoo Geno yurmo yaafo ma.

Yaafo maayɓe juulɓe koɗduɗaa.

Pele laato leeɓol siraaɗi aljanna taccoyaa.

Yurmeende Geno wona mbeelu maa.

Haa weendu kawsara wona bismorde maa.

Haa tumaaji kala barke maa heddoo he amen sabu maayde maa.

Pulaagu fof suniima nduu yahdu maa.

Pullo heɗo miɗo jeertin-maa.

Sibu Momti gonɗi wiyi deftere janngirtee ko deftere banndum.

Luɓaade en janngirde en nde.

Semmbinoraade en nde.

Goonga soppingal goonga wakki.

Haa nder galle fukki.

Hanndii galle ɓesngu faggii.

Tumaaji enɗam jiidi ɓesngu hanndi.

Haa tiiɗi galle ceerno ɓesngu duɗal diine janngini.

Haa roondi deftere seerndoore goonga he fenaande Geno eewni.

Lunndaade en nde.

Feggaade en he mayre.

Taccinaani en leeɓol siraaɗi so wonaa goonga he njurum Geno.

Ɗoftaare en Diine lislaam ina waɗɗii.

Ko Geno haali lunndaade en ɗum firtaare ina ɓadtii.

Holko ɓuri suukara njuumri he njuumaan welde.

Mammadu Sammba Joob Murtuɗo,

So wonaa ndimaagu he laamu kiisngu tuubakooɓe.

So yahdu yontii joɗnde ala.

So liggey yontii darnde ala.

Pooye pedle ɓamtooje Pulaar kuɓɓii woto docotte ŋakku.

Ɗii konnguɗi ina teskinii.

So en mahiima en pirtaani.

En cemmbinoriima en pirtaani.

Ceerno Suleymaani Raasin Baal,

So eɗen ngardina ngardinen ganndo.

Wonaa luukoowo coɓiiɗo no ndamndi kuboowo.

Kaaloowo mo konnguɗi ganndal soomaani.

Ɗi piraani ɗi pirtaani hayso en miijiima ganndal ɗi coomaani.

Ciraa ba cirtaa baa, kodde njiida wowru njalta ceerta arsikaaji.

Powon kon ñiiƴe njogaaki hayso njehii raddo ɓora ngaddaani.

Gubbaali fowru dillinaani mbaroodi.

Ndenten no ñiiƴe potondiren.

Coccen ɗe haa laaɓa kuccondoren.

Kaalden goonga nanondiren.

Maaw maaw ɓosaango dirtinaani en.

Ñemmben he Makki suudu sarɗiiji noddondiren kaalden nanondiren.

Puɗɗen golle haala ngoppen.

Uddit noppi keɗoɗa.

Hayso haala colli sahaa maa ar naftoroɗa.

Guumu-gaamalde husnaani en.

Hee ma, noddoowo min he ngal dental.

Miijo miijtinoɗa, sibu hay sirkaango buunal won ko haalata.

Gaynaako biyi yoo aynu bey mum.

Gaynaako baali yoo aynu baali mum.

Weli mbaalu metti mbeewa ɗo nagge ñaamata ɗo ɗii keɓata.

Aamadu Bah,

Pullo juumo juumtuɗo konngi.

Labaaɗo laaɓtuɗo golle.

Yettude sabaabu ko he Diine jeyaa.

Haalde golle ma ko he ɗuum tawaa.

Kala konngi maa heɗtaade ɗum ko he diine jeyaa.

Piyane tuy tuy haa barogal lattinii.

Gite puttinii barogal takke dow njattinii.

Yurmeende Geno jippii weeyo hagginii.

Maande masii maale ɗalii.

Yoo Geno war oo guurɗo maayɗo, he ngaska pukken mo.

Loŋen-mo loŋken-mo haa o nder makka kaaƴe cokken-mo.

Yoo Geno wuurtin oo maayɗo guurɗo.

Ndiyam kawsara lootiren-mo.

Ndaɗɗen peeje kisnen-mo.

Haa dow ndoogu pukken-mo.

Uurɗam aljanna mbisen-mo.

Haa o uura les leydi tellinen-mo.

Mberten juuɗe Geno toranoɗen mo.

Bawɗi aljannaaji konnganen-mo.

Hakkunde lewe galleeji ngamanen-mo.

Tinndi he cifti tinndanen-mo.

Kolli he ñaañooji koɗanen-mo.

Ngiirtanen-mo bayraaɗi woto kaaɓanen-mo.

Momti gonɗi momtani leñol gonɗi.

Mbertaandi Geno suddaare Nulaaɗo.

Aan satii en saatti en.

Ndewri ŋaaki hiirnaange ngordi jaabti fuɗnaange.

Ummaaji ko yummaaji njibini ɓesngu ndeeni ɗum he tumaaji.

Min njanngii he leppi mon karlaaɗi haa tiiɗi kawtal berlaaɗi.

Fof ko tinndinde en he waajaade.

Ndewri ndeenoori kisnoori.

Ɓoosaaji hippotoondi.

Ŋaakoori gubbotoondi haa ɓoosaaji kisa ndeenoori.

Momti gonɗi momti penaale hisni goongaaji.

Ŋaake barooɗe.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ñalnde dewo 5 Jolal hitaande 2023