Nattugol Alhajji Abuu Usmaan

SAŊKAARE ALH ABUU USMAAN

Nguu ñalngu hannde Pulaagu dañii sunaare mawnde, gooto e jaakoraangal doosgal keeringal, kerngal ALH ABUU USMAAN koo gooto he jaale tiiɗɗe wonande leñol ngol. Ɓiyii Aadama jaasa maayde''. Alh Abuu Njaay Madiina Gunaas heewno wiyde: o yehii to juulɗo jaasa''. 

Alhajji Abuu Usmaan mo Ngawndere.

Gorko pullo wirniima gite yimɓe ñalnde dewo 15 lewru Yarkomaa 2023 to leydi Turki tawii ko toon o nawanoo ƴeewtoyaade safaara ɓalndu makko. 

Alh Abuu Usmaan Ngawndere (KMRN),

Oo gorko kootɗo he joomi mum ñalnde dewo-biir ina hawri 15 lewru Yarkomaa hitaande 2023'', tawii ko o tampunooɗo no feewi he ñaw ngu ngannduɗaa juutiino he makko no feewi, ko ɗuum woni sabaabu naweede mo to leydi Turki ngam heɓɓitaade ñabbu nguu woto dañde doole; Alh Abuu Usmaan yiyii aduna ko hitaande 1936 leydi Kameruun he wuro wiyateengo Ngawndere, o yahri ko duuɓi (dɓ) 87 

Koolaaɗo bannge ngalu,

Abuu Usmaan, teskaaɗo no feewi to bannge ngalu. Sibu totteede mo daande he nder Kameruun omo jeyaa he ɓurɓe heewde ngalu. Hay sinndo ina woodi mo o yerondirte he nder leydi Kameruun, ko wayno Aamadu Danpullo eknh. Teskaama Alh Abuu Usmaan fuɗɗi ñalngu nagge he duunde tabitinnde nguurndam aadeyankoore ndee ''(Afrik)'' he baɗlal tabital pulaagu winndere kala hitaande ɓe nguurtina ñalɗi nagge, tawii ko kanko fuɗɗi ɗum. Dono Sampaate Jallo woodi tigi koo seedti he keewgol nay Alh Abuu Usmaan. 

Gollorɗe Alh Abuu Usmaan:

Oo gorko pullo darnii gollorɗe he nder leydi Kameruun, ko wayno njahaa-ngartaa he nder leydi Kameruun, o duumiima heen ko juuti ɗeen golle ina njokkii, tawii ko gollande renndo Kameruun-naaɓe. Wiyde ina daarta nguurndam Alh Abuu Usmaan wonataa huunde weeɓnde sibu way kono wiyde ina daarta nafooje lekɗe ɓesnooje he nder renndo nih. Baasgol ngal jaalal ngenndiwal ko ɗum ustaare mawnde, nde alaa ɗo haaɗi, gollalnɗo leñol ngol golle tiiɗɗe saɗne. 

Ustaare Abuu Usmaan Ngawndere.

Alh Abuu Usmaan koo daraninooɗo renndo afrik, wonaa tan renndo fulɓe, sibu darnude mo nokkuuje gollorɗe, ina liggina ɓiɗɓe Kameruun-naaɓe wonaa huunde tokosere. Ko o ngooti he lekkuule ɓurɗe semmbunde, daraninooɗe renndo fulɓe. Baasgol en ngal jaalal ko ɗum ustaare mawnde wonde renndo fulɓe. Ndeen noon en nduwaniima Pulaagu nguu fof he kuuɓal: fuuta tooro, fuuta jaloŋ, fuuta maasina, fuuta jaloŋ haa yotti fuladu, he fuuta kiiɗndi he denndaangal pulaagu fof he kuuɓal. Tabital pulaagu winndere dañii sunaare mawnde; yurmeende Geno heeriinde yoo won he makko haarna mo aljanna, firdawsi wona hoɗorde makko sabu barke alɓuraanil kariim.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob.