Tiitoonde: Kaataare

Kaataare,

Kaataare ko maale laaɓal.

Laɓɓinoore soccoore nguru he tuundi hoybinoore.

Mbonna sirkii dow lekki sirii kono wonɓe paamaani.

E nder ndee wajtorde njanngu-mi ɗereeji he nder mayre pinal he nguurndam peɗɗitiimi.

Mbonna sirii sirkitii kono wonɓe paamaani.

Ganndal e pinal toowningal kanndiingal piɗɗitingal caringal caakitingal.

Moolotel mooli galle Allah hanndii kenorɗe uddi poofirɗe soki baafe kaɗi moolatel mooltaade.

Moolaturu mooliima Allah mooltiima nulaaɗo Allah luttii galle peŋaaɗo peŋiraaɗo kaaƴe kaŋŋe goobaaɗe goobiraaɗe wutte e wuttulo janna.

Siraaɗi ina hulɓinii, kono siraaɗa almustaqiim dewɗo oon tacciti ɗum. 

Too he ngoo fonngo sajjitii ɗum.

Cirkooje cirkii kono wonɓe paamaani.

Aduna wonaa mehre.

Kono ɓinngel banndam ar addu heen fehre.

Semmbe he doole ɓiraani ngee nagge.

Haynii ɗee doole penndaani ndee fedannde.

Dutal ina weeya, ina legoo.

Dutal ina weeya he dow leydi ina eloo.

Maayde wonaa jammbare kono ñalnde kala ande soppa.

Ñaalal darii dow fonngo hanndii beeli.

Loriyal soppi duuki woppaani boodi.

Bane boode boɓore cingoole jaaɓe jammuule koole Cañi ndii ngenndi.

Madiina Gunaas wambi maamaaje.

Fuɗnaange he hiirnaange rewo e worgo fof ɗe ciŋki ɗum.

Alh Muhammadu Saydu Bah ndii ngenndi ɗe ndeeni ɗum.

Maayo taartii ndii ngenndi mum ubaa ubbaani neemaaji mum.

Lori fecci kii lekki fecciti kii lekki toccini he nder kii lekki sabbini haa sabobini.

Fof toccinaaɗi ngontoyi maamaaje.

E deftere Abuu SIH Allah alaa daartol.

Mi rewat e daartol haa mi anndoya daartol ɗo daartol feeñirani-mi he anndeede.

Taccaani ɓoggol gorworol so wonaa rewnooɓe he laawol poortiingol.

Ruuɗinooɓe aduna he golle mum.

Somi maayi haa gilɗi ɓuuciima ngaandi njaaɓanii teewu he nguru.

Somi maayi haa ƴiye ndappii weñweñnde woɗɗitiima.

Laakara fiɗɗitiima haa añnooɓe ngabbitiima.

Mbaɗdii ngarmi ngaraa hakkunde tuufeeje he njoorteteendi.

Mogmogge moggaama duwaaw sakkitiima koyɗe tokkitiima.

Njoortaandi giddata palaaɗe paltotaako.

Mogmogge ndaaƴotaako.

Kulol ko jofaano so en njeertiima maayde.

So en njeertiima maayde maa en ndew he siraaɗa janngo maa en taccu siraaɗi.

Rewɓe suraaɓe e galleeji suuɗiiɓe.

Rewɓe rimɓe rimndaaɓe penaale won heen yogaaɓe.

Kono muñal wudere mum suddiiɓe.

Juulooɓe e cuuɗi mum'en suriiɓe.

Ɓe sawtaaji loƴɗi muñooɓe heege he ɗomka ñalnde kala riddondirooɓe.

Suriiɓe kono kadi nder cuuɗi mum'en suɗiiɓe.

Nehooɓe ɓiɗɓe e ɓesngu e nder diine.

Salaatul faathi limaaquliqa  ɓe mbayraani.

Fof ko ndaartude Allah he sunna Nulaaɗo tawa ɓe ngoppaani.

Fitirla diine hakkundeewa siraaji mawɗo he nder diine felli majjere piyanɗe tuy tuy.

Fuɗnaangeewo hirnaangeewo fof defte diine pacciraaɗe he Pulaar Fulfulde.

Pullo mo janngaani pulaar, janngi jannginaani pulaar janngo jenngat Geno yottaaki.

Dental sifortaake nanondiral.

Kono ina siforee maale kaaldigal.

Nde mbirtiimi ɗee gaññeeje leliimi nano he ñaamo ɗojjaali mi nanaani.

Poofaali he kirjinaali mi nanaani fof ina deeƴi he gaññeeje njuŋginii-mi.

Fooɗondirannooɓe he dow mayri kono deeƴtuɓe he nder mayri.

Warondirannooɓe he dow mayri, kono deeƴtuɓe he nder mayri.

Dabrondirannooɓe he dow mayri, kono deeƴtuɓe he nder mayri.

Ŋolondirannooɓe he dow mayri.

Kono ŋoleteeɓe he nder mayri.

Ƴiiƴiiri kette loŋtaaɗe.

Ngaandi ciiɓaandi.

Tumaaji Geno on kulaani hay maayde he kaaɗeeki on miijaaki.

Yummiraaɓe naange feccooɓe.

Baabiraaɓe ɗaɗi taƴooɓe.

Ɓe njejjitii kaa paaɗka moggaaka, tuufeeje palaaka.

Maayde wonaa yannge saka dental mum ina jalee.

Gaññeeje keewi haa wuro ɗe ɓadtitiima.

Gaññeeje keewi haa nder cuuɗi ɗe njottitiima kono ɓerɗe Geno ngoɗɗitiima sibu kaaɗeeki maayde dillinaniɓe.

Nulaaɗo waajiima haa gite puccitii gonɗi, kono won heen paamaani.

Wolde badiri huneyni haybara fof mbele diine jaalo kono wonɓe njaɓaani.

Bilaali goongɗini Nulaaɗo haa tabitini goonga firtaani.

Darii suudu kaaba noddini hay maayɓe nanii njeddaani.

Fof ko diine jaalo tawa en majjaani.

Rewtalleeɓe cunii.

Wortalleeɓe cunii, kono ɓe njejjitii ko ɓe ardiiɓe, abbaade en ɓe neeɓaani.

Neene ko ñiiɓɗo giɗli jurmotooɗo mo ngañgu feeñata. 

Lebbi jeenay e balɗe sappo mo yejjitta.

Hay naange e kaɗooje mum ngam tampere o saytata. 

Neene ko dukoowo kuɗoowo mo kuɗdi mum ɓernde yottotaako.

Duwotooɗo jaabe mo duwaaw mum saggata.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ñalnde hoyrebiir 28 lewru Seeɗto

Hitaande 2023