Fedde ɓamtaare Madiina Gunaas

FEDDE ƁAMTAARE SUKAAƁE MADIINA GUNAAS

KUULAL GADANIIWAL  (01): Fedde ndee tafiraa ko ngam jokkondiral sukaaɓe Madiina Gunaasnaaɓe ha jokkondiral wona hakkunde maɓɓe. Dentaangal to ɓe ngoni ɓe njiytondira, ɓe njokkondiral.

KUULAL ƊIƊAƁIIWAL (02) : naatɗo hannde e naatɗo ko adii hannde ndenndi poti e fedde ndee. Alaa ceertigal hakkunde maɓɓe, to bannge ‘’kuulal eknh'’. Ina yamiraa gooto fof yoo hormo goɗɗo o, e dow potal. Ko enen ndenndi golle ɗee e kala ko abbitii heen.

KUULAL TATAƁIIWAL (03) : naatirdi ndii (piye ɗee)'’, ko buuɗi joyi ero (5 euro) piye ɗee ko buuɗi noogaas ero (20 euro) piye ɗee, ɗe ngala ɓurondiral, fof renndi foti heen, ko ko tonnga ha nde ñaawoore fedde nde wayli kuulal ngal fof. 

KUULAL NAYAƁIIWAL (04) : kala nde batu daɗɗa ha batu nguu sarɗii kuulal kesal, kala mo tawtoraaka batu nguu oon waawa waylude kuulal ngal ; fotii e keewal maɓɓe fotii e pamɗugol maɓɓe, tawde tan ɓe tawtoranooka batu nguu ɓe mbaawa firtude ko batu nguu siini ko, so wonaa tawa ko yiirde golle ɗee ndaɗɗiti batu goɗɗo e kaaldigal maɓɓe e nanondiral maɓɓe wooda ko wayla, walla wooda ko ɓeyda’’. Ina waawi jaɓeede ina waawi saleede, kono aɗa jogii fotde ɗaɓɓitirde fedde ndee fotde miijo ma, alaa mo miijo mum riiwta, so tawii fedde ndee anndii ko ɗum ɓamtaare waawnde tammbitaade ngonka fedde ndee ina waawi siineede.

KUULAL JOYAƁIIWAL (05) : kala jiɗɗo naatde fedde ndee ina udditana damal ina jaɓɓaa e nder fedde ndee, so tawii omo jogii jiyanɗe moƴƴe omo yamiraa nde o hollitta diɗɗal gardingal fedde ndee, ɓeen njottinana fedde e kuuɓal.  Kala ko moƴƴi heen ko ina nafta fedde ndee, e kaaldigal e nanondiral fedde ndee ina waawi siineede laawɗinee e nder kuule fedde ndee. So tawii ɓurɓe heewde ɓe ina njahdi heen laawɗinee, so tawii ɓee ɓurɓe heewde ɓee njahdaani heen ngaal gollal naattintaake e nder kuule fedde ndee.

KUULAL JEEGOƁIIWAL (06) : kala jiɗɗo yaltude fedde ndee ina udditanaa damal, kono ko maa o winnda ɓatakuru gardiiɗo fedde ndee, ko nduun ɓatakuru wonata seedanfaagu omo felliti yaltude fedde ndee. Kala jaltoowo fedde ndee yoo anndu hay mbuuɗu o rokketaake. (Jaltoowo yoo winndu ɓatakuru mum fayde e gardiiɗo fedde nde) ko oon siinata jaltugol makko e mbaydi keeriindi.

KUULAL JEEƊIƁIIWAL (07) : Gabbittooɗo ɓaawo nde gollal daɗɗa : so gollal daɗɗaama, en ndarnii yeeyirdu, walla gollal jeñtinoowal kala ko ngal waawi wonde, oon wonande Gabbittooɗo maa kuulal kesal daɗɗe tawa omo yiytoo heen hoyre makko. Kono wonande ɓeen fiymo jawɗeele mum’en ko ina tolnoo duuɓi e kitaale, e oon garɗo hannde mbaawata fotde peccudi e nder hirmo golle ɗe. 

Kuɗol Ngenndiyanke Joob