Yimre, Ñaam-golliyankooɓe

Yimre --> Ñaam-golliyankooɓe.

Ñalnde 16 seeɗto 2022 (poissy)

Somi miijiima ndee maayde nde woɗɗaani, ñalnde kala ande ɓeydoo ɓadaade.

Kolli mayre koɗii fuɗnaange, mate nanɗe majji on keɗaaki 

Ar gollu golle tiiɗɗe tawa leelaani, so maayde arii tawa ittude weeɓaani.

Ciraa baa, cirtaa baa, kodde njiida wowru njalta ceera arsikaaji.

Pelliten kisal leñol e ganndal faggitaade, njannginen-ɓe, ɓe ceera e lulindaare.

So dental aawi ɗee tugaaje, kawral e beldal janngo ɓe calii ceeraagu, ɓe kasbat majjere e humambinnaagu.

Alaa ko haɗi en ndee ɓamtaare, so wonaa haasidaagu, janngo waasde en miijtaade.

Kiram e ngal ɗemngal Pulaar e ɓamtaare, haɗii ndee joɗnde e fooftaare.

So deƴƴere e gollaade Muhammed Faliil SIH kay fooftere o enndaani.

Defte gannde hiisiwe kuɗol o fooftaani, omo winnda ñalnde kala o fooftaani.

Abuu Sih, rimɗini leñol e peeje añɓe e kuɗol makko o majnaani.

O feŋii peŋɗe tati hay gootal o ɗoofaani, njanngen ko Geno adii haalde jilɓaani.

Pulaar ko ɗemngal no aarabeere, cañu kelmeendi en kulaani, kanndingal pine toowɗe no farayseere e anngeleere.

Njannginen ɓesngu ko ɓamtaare janngo nde leelaani.

Kiwen colli e baa ngesa ba keele ŋakkaani.

Ko ɓe deƴƴuɓe e golle no moɗtaango fetel, e reerɗande ɓe leñol e ganndal aɓe pelliti ɓe pirtaani.

Ngalu ko diiñorde gannde, e ɓeto ngo hakkille yeddaani, ko ndoyam ɗam bempeƴƴe mum keewaani.

Ko duuso-hiñeewo, e ɓamtiwo gannde ɗe potondiral mum mbeeɓaani.

Ko ngalu alɗini ñalnde hoyre-biir nde yeeɓi-yanke timminɗo aadi faddii njamndi ɗo hojomaaji teelaani.

Faddii ganndo e heɗtaade pulareeje ɗe njilɓaani.

Hammee Aamadu Lih, ko aan kaaldatmi hay huunde mi heddaani, ko jaarde ganndo jankiniiɗo mo hono mum weeɓaani.

Lewɗo laabi ɓure e ɓamtaare, jaayndiyanke jaayɗinɗo e ɗemngal Pulaar mo hono mum en njiyaani.

Fof ko ngam ɓe laamiiɓe men kabra e Pulaar e ɗemɗe maɓɓe ɓaawo ɓe njeeƴaaki.

Afrik, caali ngenndi ndi jooɗotooɓe mum keewaani, Tijjaani Aan ŋabbiino e makki kono joɗnde mum juutaani, solɓitii saami kono hay lomto mum en keɓtaani.

Jalaali ko jalbuɗo golle mo hono mum weeɓaani.

Alrisaala e lakdari ngam diine e Pulaar janngeede, fof ko niɓɓere e boomaare leñol seerteende.

Jabuwal Pulaar, hirjini ɓesngu yoo janngu Pulaar, ɓe ceerta e majjere e humambinnaagu.

Woondu e aduna ko luttooru, kono yaataw golle moƴƴe ko ndu feññinooru.

Tippondiren e potondiral golle moƴƴe sibu janngo to yeeso Geno ko en jaŋtotooɓe.

Haa Pulaar ɓamtoo e ngenndi añɓe e bolol ko en falotooɓe, en kulaani maayde sibu kasanke e balabe ko en wakkitiiɓe.

Yoo Allah juutnu nguurndam ɓee ngenndiyankooɓe, sibu aadi darnde maɓɓe engol leñol ɓe ngonaa firtooɓe.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob