Ngenndiyanke Joob

Yimre --> Ñaam-golliyankooɓe. Ñalnde 16 seeɗto 2022 (poissy) Somi miijiima ndee maayde nde woɗɗaani, ñalnde kala ande ɓeydoo ɓadaade. Kolli mayre koɗii fuɗnaange, mate nanɗe majji on keɗaaki  Ar gollu golle tiiɗɗe tawa leelaani, so maayde arii tawa ittude weeɓaani. Ciraa baa, cirtaa baa, kodde njiida wowru njalta ceera arsikaaji. Pelliten kisal leñol e ganndal faggitaade, njannginen-ɓe, ɓe ceera e lulindaare. So dental aawi ɗee tugaaje, kawral e beldal janngo ɓe calii ceeraagu, ɓe kasbat majjere e humambinnaagu. Alaa ko haɗi en ndee ɓamtaare, so wonaa haasidaagu, janngo waasde en miijtaade. Kiram e ngal ɗemngal Pulaar e ɓamtaare, haɗii ndee joɗnde e fooftaare. So deƴƴere e gollaade Muhammed Faliil SIH kay fooftere o enndaani. Defte gannde hiisiwe kuɗol o fooftaani, omo winnda ñalnde kala o fooftaani. Abuu Sih, rimɗini leñol e peeje añɓe e kuɗol makko o majnaani. O feŋii peŋɗe tati hay gootal o ɗoofaani, njanngen ko Geno adii haalde jilɓaani. Pulaar ko ɗemngal no aarabeere, cañu ...

Hawwaa Giro kaŋŋe yontaaɓe. Innde maa huɓɓi takkii jaayre. Hawwaa Giro naangel yontaaɓe. Hawwaa Giro ko aan woni tamaroowi fuɗnaange. Gelleewi hiirnaange. Giɗli so ŋabbal e dow leydi saɗeende jiygol majji saɗtat. Hakkunde duule e kammu weeyngo majji toobtat. Maandol majji ko hakkunde teewu e ƴiiƴam nder mum ɗi ndemmbat. Ɗi ɓosi hakkunde ɗaɗi e ƴiyal nder mum ɗi peŋii. Hakkunde ɓernde e hakkille ɗi tonngii. Ñaamata yarata giɗo so wonaa o miiji. Hawaa Giro, koo jom ñiikon kaŋŋe o fiŋii. Gite ɓutte daneeje to Geno o heɓii. Hawwaa koo laaɓtuɗo mbaydi tago.

Haaside yiymi faliimi les lekki baddi weddiimi. Piɓi e gaaraaji fof loŋiimi. Haa tiiɗi les lekki baddi ndoŋkitiimi. Kala to ndillirmi saɗtirimi. Ɓe ndogi fuɗnaange e hirnaange ɓe kanndiimi. Ndoganmi neene e baaba ɓe kajiimi. Ɓe cikki ko fuunti ɓe palkisiimi. Haaside haɗii kam ngenndi faddiimi. Ɓamtaare am heedimi. Fof e laabi faliimi haɗimi wonde e laawol faliimi. Haaside loŋimi loŋkiimi gacce e nder leñol cañnjiimi. Haaside añimi hay foofaandu ngañgu yottiimi. Tumaaji e enɗam o faddiimi. Allah koo mahiiɗo e nuunɗam koo cubiiɗo. Allah koo mahiiɗo e nuunɗal koo kebiiɗo. Fof goonga e fenaande seerndude koo kebiiɗo. Ko nde hebiinde luttoore e aduna ko nde fittoore. Haaside waajto hoyre maa sibu ñaawoore ko ɓadiinde. Fenaande ko nde fittoore. Goonga ko nde jaalɗinoore. Haaside waajto hoyre maa e oo aduna ngustaa sañnjaare. E diine ngustaa yeebaare. Wileeɓe e piɓi tuutooɓe ngustaa yahndaade. Miijo janngo ngoppaa haasidaagu mbele janngo ndaɗaa. Sañnjano ngootaagu ngustaa piɓi e gaaraaji mbel...

Seek tijjaani dokkaaɗo ha heewi muudo juuri famɗaani. Lewlewe lewñi e aduna alaa ɗo heddaani. Ƴiiwoole ngatamaaje ndiddondiri ha faas hay baade ɗe keddaani. Fof toɓi e tago hay huunde ɗe ngoppaani. Naange fuɗi yaynii hay koye añɓe maa nge woppaani. Ganndo e ganndal alaa mo e mum mo a janngaani. Fof ko ƴellitde sunna e diine jaalo almudɓe majjaani. Salaatu faatihi e maa ƴelliti hay huunde woppaani. Fof ko laawol maa fayde e tagooje ngam janngo kisal tawa leelaani. Alaa ko lunndii ndee moƴƴere so wonaa paaɗɗo gite mo jiygol mum weeɓaani. Alaa ko lunndii ndee moƴƴere so wonaa gumaaɗo ɓernde mo gumtugol mum weeɓaani. Wumnoo wumti yiy ndee moƴƴere seedti to geno moƴƴere o waasaani. Alseri aawi ceeri fuɗi marok hay huunde heddaani. Janngo mi malee ha male mi faayde ko njeenaari sayku tijjaani. Fof en fofo, fofof en fof ngonti fof. Ha yottii seerenɓe fof ɓe ngondinii fof. Haa ɓe ngonti mo kanko fof, ɓe ngondinii mo makko fof. Alh Muhanmadu Saydu Bah saakiti ngol fof e nder winndere ndee fof.

Aduna wonaa ngelooba kono mbaɗɗum mum weeɓaani. Aduna wonaa jinne kono najooje mum pamɗaani. Hol mo sikkaani maa ngal darngal daro tawa neeɓaani. Aduna wonaa joote kono njelaari mum famɗaani. Aduna addi joote wuddini beeli hay ɓulngo mum weeɓaani. Saaŋi seeɗa meeɗi kono haarngo mum weeɓaani. Ɓinngel banndam woto bonnu giɗli sabu jawkal aduna ñiɓaaki. Ar hoolo keddoɗaa e hodo allah mbele yanaande janngo keɓaa duusooɓe. Woto waylu giɗli sibu aduna ñiɓaaki. Woto yejjit nguu ñalngu geno hoddiri alaa firtooɓe. O hoddiri moƴƴere o waɗi e juuɗe tagooje. Fof ko yoo en neemoro ngam allah njettiren sababuyeeji. Ngam ko waaju aduna alaa ko ari duumaade. Njetten sabu moƴƴo ko dewal allah ngal jilɓaani. Ko hakkille ɓeti muudo ha juuri ɓurtaani. Ko hakkille ɗowi ngelooba ha yittini wuro ɓoggol ba ɓoccitaaki. Puuyɗo rokka seeɗa aduna woni e laaɓndaade. Rokkaa seeɗa asamaan woni e hooynaade. Baade cooki sikki kaŋŋe woni e tellaade. Ɗoŋii banndiraaɓe ñiŋooje woni e fuɗɗaade. Puuyɗo dañi seeɗa becce won...

Mbaroodi tatiiri. Abdullaay njaay gunaas Mbaroodi zammbi tiindi madiina ina wambii. Jamirooje ceerno tijjaa ina tammbii. Ngam madiina gunaas golle tiiɗɗe naftooje juulɓe ina gaddii. Juulirɗe toŋtaaɗe fof ina fanndii. Abdullaahi njaay gunaas ballal juulɓe ina heblii. Abdullaahi mo aawdi wallaahi. Darii aawi ndii wallaahi. Njaay ko tamaroowi fuɗi hirnaange ñamminoyi fuɗnaange. Kaa toɓo ngo siimta mbaadon. Kaa woyndu ndu wuddaa ceeɗu. Naangel jontaaɗo wulaa gooto. Loongel jontaaɗo yarnaa gooto. Innde maa wontii tiitoonde e naange ɓasiinde. Njaay ko yettoode ma e renndo ñiɓiinde. Capantati lewru hidiinde. Maandol e mayre howindiinde. Golle e renndo maa koɗe mahiiɗe.