Rusii-Ikreen

février 24, 2022

Hare barooɗe-hirnaangaŋkooje

Jihaadi haŋki mi fellat haa diine yaynoo mi wallat.

Jihaadi hannde kure mi loowat ngam faabaade miskineeɓe mi fellat.

Ɓe mbaɗii mojobe ngam hiilnaango diine.

Warde miskineeɓe fellude piyane ngam sarde yimɓe e diine.

Tuugnaade e majjere reenirde ɗee pelme ɗoftaare joom'en jawɗeele.

Hiirnaange otti totti fuɗnaange jiimnooɓe en fetelaaji ƴetti to Mali ɓe pukki.

Alaa ko heddii so wonaa warngooji.

Gulle cokki e nder mum kure ɓe cokki.

Fuɗnaangeeri e hirnaangeeri fof kure e conndi e nder mum otti oolel wonti gootel.

Ɓooyaani jiimnooɓe afrik e kuuɓal bone ɓe tekki ha tiiɗi mali ɓe pukki.

Duuɓi e kitaale ndee hare ɓe ndoŋki.

Fedde jihaadi en e ballal farayse kure e conndi ɓe ndokki.

Fedde Ngootaagu doŋre orop batuuji ɓe ndaɗɗi fof ko ngam Afrik bone yo ɓe peccu.

Fedde Ngootaagu Afrik daɗɗi peeje abii-sabebaa ngam lunndaade ndee mojobere koninkooɓe Afrik.

Fedde koninkooɓe daraniinde sarde hujikinantooɓe farayse e ngootaagu mum'en.

Alfaa Konnde baylunooɗo doosgal leydi ngam laamtaade mudda tataɓo piyanɗe kaaci laamu mum solaa laamu koninke jooɗti.

Ibraahiima Buubakar Keyta laamu mum solaa, laamu koninke jooɗti.

Ko ɗeen bibje mbeeyi ngenndi Tooma Sankara, laamu kaboore solaa, laamu koninke jooɗti.

Ndeen hare woppaani ha mbaroodi Rusii dikkondiri ngootiri e dental orop, Ikreen lumminii tawii sippiro waawa.

 Pettooje petti taƴi ɓoggi haralleeɓe.

Maayɓe ngari ina ngajjii bone ficci laaci.

Dental orop dogi pele jam-yamaaje ndoŋkondiri e hoyreejo mawɗo leydi Rusii, Puutin futtini gite haɗi Ikreen ɗaanaade.

Farayse e Amerik ndogi koyɗe jam-yamaaje ndoŋkondiri e Rusii.

Fedde dental Afrik feli Goytaa goƴaaɗo caɗeele ngenndi mali.

Ɓe njawnoraa ɓe nguddi keeri hakkunde maɓɓe e hoɗdiiɓe.

Fedde Ngootaagu Afrik lunndii Mali Gine e Burkinaa Fasoo.

Farayse semmbini ngaal ciinondiral hakkunde Mali e fedde Ngootaagu Afrik.

Mali riiwi farayse jaɓɓii Rusii.

Alaa ɗo yahnoo artii ɗo wonnoo.

Sabaabu o fof ko afrik e jawkal mum.

Laamɓe haŋki kisnanaani en.

Laamɓe adinooɓe en ɗemɗe, pine e aadaaji mbarani.

Hay huunde ɓe ngoppaani.

Pool dumee albert wensaa ooriyol rene koti, haa yottii Saarl deegol afrik woni e kaaya mbeeya.

Laamu tuubakiri fecciti afrik hanndii ŋore haɗi ƴellitaare.

Seengoor kaɗɗo pine e aadaaji e nder ngenndi.

Ɗemmɗe ngenndi e leydi o woppi alaa fof ko o acci so wonaa e leydi o tonngi.

Rewnooɓe heen fof so ɓe ngontii dammuwol e leydi ɓe ñaddii.

Alaa fof ko ɓe ngoppi so wonaa ɗemɗe ngenndiije ɓe mbari, gootal fotde mum ɓe ndokki.

Laatoɗen barooɗe ngofen.

 So nafaani so en ngaynii ngullen no barooɗe nder ladde ŋaaken.

Jaambaraagal so fiyde mo waawi wonko heddii.

Hare nayeeɓe accataa sukaaɓe.

Rusii ruulnii, koninkooɓe mum Ikreen pettooje mberlii.

Almaa jaɗtinii, konnguɗi wukkitii.

Amerik koninkooɓe mum wirwir ha poloñ keerol kuli njaɗtinii.

Farayse daɗɗi peeje ngam diisnondiral hakkunde mum e hoyreejo mawɗo leydi Rusii kono hare ɓe pellitii.

Makron naati nder galle laamorgo koyɗi hoyɗitii weeti subaka kono o yejjitii.

Barogal ŋaaki kono barooɗe banndum ndeeƴi.

Puutin purƴini dental orop kono alaa ko ɓe njaabtii.

Kelle keelni hakkunde Rusii alaa hartotooɓe.

Afrik wontii sawru mbaggu bawɗi tunngii !

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ɓinngel afrik.

Ñalnde mawnde 25 Siilo hitaande 2022