YIMRE: HAAMIIDU MAROUA KEMERUUN

Ñalnde Aaɓnde 22 lewru Colte hitaande 2021

Yimre Haamiidu gorko Pullo mo leydi kameruun. Mo ngannduɗaa ko kalfinaaɗo jaagordu maruwa; kadi ko o hoyreejo fedde (Les partisans de la paix) fedde haɓantoonde ɓantaare he kisal he nder kameruun he taariindi mum. Kadi ko fedde winndereyanke; eeriinde dentaangal pulaagu ngu kala he kuuɓal. 

Haamiidu: mbaroodi afrik

So en ñemmbatno koori ɓamtaare en ñiiɓatno.

So naange ko puɗal ine laaɓi golle ko timmal.

Mbaroodi afrik wiyi ndaroɗen kiilnanen leñol men.

So pulaar e gannde mum ɓamten mbele jo e diisaare ɓoggi kisen.

Huy huy bone mum yoo en cuy.

Maruwa jaɓɓiima mbaroodi pelloori piyanɗe tuy tuy ngam yoo baasal suy.

Haamiidu: kalfinaaɗo jaagordu maruwa; kaɓantooɗo ɓamtaare kisal he toowal.

Fedde ɓamtaare haɓantoonde deeƴre he kisal, fedde winndireyankoore.

Mbaroodi ine yaawi tee sippiro ine waawi.

Ladde Allah jeereende: so en ndenti no huɗo en kawtii tumaaji enɗam en njiidi joo baasal en ceerti. 

So ballal haamiidu ine tijjii, teeŋti he kawtal pulaagu omo hooli.

Marwa: m ko tijjiiɓe malal tekki maale ɓamtaare.

A ko annduɓe haɓantooɓe gannde toowɗe.

R ko riiwtooɓe humambinnaagu rimnduɓe ceede ngam ɓamtirde renndo.

W ko weddiiɓe gaccungol; caaki caawe ɓamtaare renndo.

So Allah aɓe ndari ngam pulaagu aɓe paggii.

Mbaroodi afrik hakkundeyankoori piyoori baasal pelloori ndiiwtoori saqqaaji renndo.

Haamiidu, koo mbaroodi afrikyankoori ndariindi kasboori guurɗo mo maayata, kasboori maayɗo mo wuurtata.

Adamawa fulɓe raneeɓe alɗinooɓe waasɓe, so won heen waasɓe ko lulindiiɓe.

Alɗuɓe alɗinooɓe so jaargaaji jaŋtaaɗi haa pecciti wertaango baaba Aadamayankeewo.

Pullo juumaajo jom debbo fuuta tooroyankeewo jom sawru ilo yalaqi jom sawru ganndal piyatnooɗo piyoori piytotonooɗo piyoori nay kuuna.

Winndooɓe pulaar janngooɓe pulareeje.

Fuuta Jalon: ngenndi barkanteendi, ngenndi pinal he ganndal.

Fuuta maasina: ngenndi jaambareeɓe laatinoondi pele Aamadu Sayku ko ɗoon jam tekkaa roonda.

Haacaango mbaroodi dillinii cewɗi cilooji doomooji dukooji he powle maaje, ceeɗooji dow duumotooɗi les.

Maruwa honngii sawru mbaggu ɓamtaare afrik nootiima.

So njiilaw penngitgol gannde ɓamtaare haamiidu ine darii.

Haamiidu: mbaroodi ottii fuɗnaange, mbaroodi banndum jaabiima hirnaange.

Haamiidu: pullo noddii pullo banndi mum nootiima.

Kaa mbaroodi ndilloori jamma kaacoori ñalawma kaɓantoondi ɓamtaare.

Ndiiwtoori saqqaaji, tuugniindi he powle, powle cuurooje gerle he njabaaje.

Mbaroodi kameruun ciloori cilkitoori.

Daraniindi riiwtude majjere he boomaare.

Komi Pullo: piyoowo bawɗi pulaagu.

Buubaaji mi honngat he nder mum mi tunngat.

Ñaañooji mi ñaañat ha abada pulaar mi janngat.

Hee ma pullo to ngummiɗaa ?

Ko duɗal Murtuɗo Mammadu Sammba Joob !

Mate pulaar ine janngee toon ?

Hee ma pullo yah laaɓndoyo Njaay Saydu Aamadu; sa ummiima Jiinge njahaa Madiina Gunaas.

Ngam to Ibraahiima Umar Kan katante leñol Aañam Yeroyaaɓe.

Jalaali Diine Bah: cafroowo ñawɓe selluɓe.

Cafroowo selluɓe ñawɓe.

Afrik:

Añɓe cummbi cajii jeere men fusaama.

So dental wonnoo doole ngal afrik fusaama.

Laamu ɗeɗɗel gundo jaggaama.

Penaale dimare en poolaama.

So doosɗe leydi en mbaraama.

Weeyo gannde men teettaama.

Ɓesngu afrik en mbaraama.

Ɓee heen ndummbaama.

Jaambareeɓe cokaama coktirɗe e geeƴ mbeddaama.

Sibu dewal Geno gooto tedduɗo o tebbuuli men e jeynge njuɗaama.

So dental wonnoo doole ngal ɓamtaare afrik fusaama.