JAARI SOH !

Jaari SOH cukalel laaɓa juuɗe ñaamdata ko e mawɓe. So ganndal heewi ngaandi hisii konnguɗi ndegoo, Allah woni jom jamaanu itti jamaanu totti ɗum boobo jom jamaanu. Yoo jam jogo-ma kala to ngonɗaa

Ñalnde njeslaare 20 lewru Siilo htnd 2021

JAARI SOH: majjere makko lollinnde winndere e mbaydi kuuɓtodinndi, gila ñalnde aaɓnde tati (3) lewru Siilo hitaande 2021"". Miijooji ceertuɗi miijaama heen nde tawnoo teskaama e makko ko o neɗɗo fannuyanke jom ganndal toowngal caggal yaltude mo duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal Seek Anta Joob e nder ngenndi senegaal. (Js) Jaari SOH dañii ceedanteeje mum ɗiɗi (2) to senngo gannde fannuyankooje, ko ɗuum woni sabaabu gummagol makko ndakaaru arde mo ɗoo e Waala Fenndoo, ko ngam jokkude jaŋde makko toownde nde tawii ko e ballal laamu leydi Senegaal. Caggal nde hoyreejo mawɗo leydi Senegaal Alh Makki Sal jaɓɓiimo to galle Laamorgo ngam weltinde mo, kono kadi ko weltinde ɓesngu leydi Senegaal dañde hono o suka debbo (dewbo) jahroowo e duuɓi mum leslesiiji (17-8) Jaari SOH teskaama e makko geɗe keewɗe welde hakkille e yaawde hoɗnude njanngin e nder ngaandi mum; hono noon kadi no o teskoraa ngam yuumtude konngol kanko fof e jogaade duuɓi leslesiiji, hay sinndo nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal Seek Anta Joob wonaa kanko tan jogii toon hono ɗeen gannde dowrowe. Nde tawnoo pulaar wiyii ndiwri fof ine diwa kono diwe ɗe dutal rokkaa ɗe alaa ndiwri njogii ndi ɗum. Jaari SOH eɗen mbaawi wiyde kamko ne ko o dañi ko, ko geɗal keeringal. Ñalnde 3 lewru siilo hitaande 2021 Jaari SOH majjiri gite yimɓe, o yiyaaka o nanaaka; hay sinndo nanallaaji keewɗi nanaama e mum, walla dewerewe makko mbaɗii peŋɗe tonnguɗe hakkillaaji yimɓe gooto fof ine feŋtira ngal mum, kala heen ko waawi wonde yoo Allah artirmo dow jam e cellal (aamiin). JAARI SOH: ko o suka tokooso (pamɗuɗo duuɓi) kono ko o jom hakkille peɗɗitiiɗo, eɗen mbaawi wiyde ko ɗum ñeeñal Geno. En kaali dow gila ñalnde 3 lewru Siilo hitaande 2021 o majjiri renndo winndere nde ɗoo e ngenndi Waala Fenndoo; hakkillaaji maa ndunno e ko heewi, maa wood wiyɓe nde tawnoo ko o peɗɗitiiɗo hakkille, ko o jaakoraaɗo ngenndi janngo omo waawi riiwtude caɗeele renndo ine waawi tawa ko ɗum janfa ! Ɗo ne kadi maa en mbiyi kala heen ko waawi wonde yoo Allah daɗndu-mo e ɗeen golle reena-mo heen. 

               Jaakre dowrowre:

Ngam, ngol majjugol Jaari soh dillinii renndooji fof e kuuɓal",,,, holko ndee majjere waawi jaŋteede e jaŋtoreede, ngam majjugol neɗɗo e leydi farayseraŋkoori ko ine tolnoo e balɗe 17 tawa o yiytaaka ine tunngi miijooji renndo, sibu ko leydi ndi ngannduɗaa ndeenaandi deengol tiiɗngol cemmbungol gila looyndorɗe haa e (seediwere) seedɓennere (paase Navigo) eknh, ko majjere nde ngannduɗaa ko haantorinnde, nde fotaani wonde; sibu laamaandi laamoraandi dadiiɓe e jogitiiɓe looyndorɗe mum'en majjude heen neɗɗo ko huunde haawniinde ! 

No mbiyɗen dow nii tan kala ko waawi heen wonde yoo Allah hollit en mo tawa omo wuuri omo selli yaa barke Muhammadu (S.A.W) kuɗol 

Ngenndiyanke Joob