FEDDE NGOTAAGU AFRIK

-
Ñalnde Njeslaare 21 yarkomaa htnd 2020

       Sellu Dele Jallo (GINE KONAAKIRI)
Fedde wiyeende CEDEAO nde so tawii kono paamirmi nde wonaa fedde nafoore renndo Afrik, teeŋtii he hakkunde diisodoosɗe en. So tawii nde wonirnoo ko ngam haɓaade penaale renndo afrik mbiɗa sikki ɗuum goongɗaani ! Nde tawnoo kamɓe huufɓe ndeen fedde ngotaagu afrik kala aɓe ɗaminii ndee jojjannde maa heɓtoɓe ɓe njaɓaani suutde konnguɗi maɓɓe fayde he ndi leydi Gine konaakiri ngonndi hannde he o kaayambeeya. Ñalnde kala yimɓe ina maaya he ndii leydi hay mbuubu ɗojjata. Holi peeje potɗe laawɗineede ha ha nde fenaande heelnunde ine amna gite aduna fof ine hocciti he mum. Mbele ngal dawriyankaagal ɓamtata Afrik itta caɗeele renndo men ? Hanki so tawii ko dawrugol sarɗiyankaagal, hannde ko dawrugol boomƴiiƴamaagu. Afrik ine sokli dawriyankooɓe waawɓe ɗowde leydi he senngo ɓamtaare. Ngo suɓngo waɗnoongo ñalnde dewo 18 lewru yarkomaa htnd 2020 Sellu Dele Jallo nawnoo poolgu 58% caggal nde Alfaa Konnde dañii 36% ine anndaa ngu poolgu ko laaɓtungu, hay sinndo laawɗinanooka to senngo laawɗinooɓe reende kisal suɓngooji ɗi ekn. Ala he sago jooɗiiɗo he jappeere nde o, hono Alfaa Konnde jaɓa ngu poolgu ko laaɓtungu cer ngu alaa guli; tawde leydi ndi ko ndenndaandi ndi wonaa leydi jaamburanteendi he dawriyankooɓe ɓe, gooto fof ine jogii he mayri fotde. 

Sellu Dele Jallo:
He ngol laawol o nawii poolgu makko laaɓtungu. FEDDE NGOTAAGU AFRIK : ine foti yeccitaade caggal sibu hannde ko maayata he ndi leydi Gine ine heewi sanne; mbeddoɗee eeraango ngam yo ɗum darto ko ɓuri yaawde he yaajtaade ƴiiƴameeje ine ndufa he kala ñalawma he ndi ngenndi Gine konaakiri. So tawii ine laaɓi CEDEAO daranii ko potal he ndimaagu aadee oɗon kaani daranaade nde fenaande, kala nde suɓngooji mbaɗi Alfaa Konnde momtira ɗum ngam ndolndoolaagu afrik fotii ɓurde he penaale yummaaje ellee ɗe ngalaa daraniiɓe momtude ɗum. 

Ine anndaa Geno rokki poolgu ko Sellu Dele Jallo. Afrik noon eɗen kaɓta he koye men to senngo laamu he ɓesnguuji, tuubakooɓe ine piyra en to senngo Diine ekn. Onon laamɓe ɓe ɗoyli potii huuɓande on, ndaroɗon he dow goonga he goonga.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Commentaires

  1. Unknown21 octobre 2020 à 01:12

    A jaaraama ɓiɗɗo Afrik. Ko adii fof alay sago moni kala faama Fedde CEDEAO wonaa fedde ɓesngu Afrik. Ndeen fedde ko fedde walloore laamɓe Afrik e tiiɗnude penaale mum. So ɗuum ɓenni noon, weli njinngande ko duurotooɗo. Sellu no o yiɗi heɓirde laamu nii hay laamɗo gooto heɓnaari noon laamu e Afrik. Ɓee ɗoo ɓiɓɓe ngenndi Gine maayooɓe hannde fof e seppooji ko sabu makko. Kono alaa fof ɗo Sellu darorii haa gujjoowo suɓngo walla gubbotooɗo hula Sellu. En mbiyaani yoo tello e laabi o ƴetta kaaƴe omo weddo, alaa. Kono haala ɓuuɓka newiika e ngenndiiwa heɓa laamu e Afrik.

    RépondreSupprimer

Enregistrer un commentaire

Posts les plus consultés de ce blog

Daaka Mantes la jolie

-
Image
Daaka Mantes la jolie (2025) Ndee hitaande jam-yamaare, nde ƴiiwni ƴiiwoonde ngatamaare heeriinde.  Holi ndee ƴiiwoonde ngatamaare ? Ngal natal keeringal maa haal holi nguu ñalngu ! Nguu ñalngu daɗɗi ko ñalnde Naasaande 17 lewru Morso hitaande 2025''. Daaka Mantes la jolie, mo Ceerno Muhammdul Mansuur Ibnu Ahmadu Baro Rta waɗatno kala hitaande, caggal nde o wirni hitaande 20007 o wirnii jiyɗe yimɓe, o fooftoyi, Ceerno Seek Ahmadu Tijjaani Baro Rta lomtiimo e jappeere ndee. Gila ndeen ko kanko yuɓɓinta DAAKA Mantes la jolie. Tawii omo wondi e Ceerno Alh Maalik Seek Ahmadu Baro, e ceerno Siidi Ahmed Muhammadul Mansuur Ibnu Ahmadu Baro Rta. Hono ɗii ñalɗi ɓennunooɓe fof e heewde yimɓe ummortooɓe e nder duunde ndee, Belsiik, Portigaal, Almaañ, Itali, ina ngara diɗɗe-diɗɗe e keewal ina ngara weeɗnanaade ndee moƴƴere Geno heeriinde. So tawii a tawtoraama ndee nokkuure luulnde, telɓinorde Geno, maa anndu ɗum ko dokkal, sinno wonaano dokkal Allah wayataano ɗum. No ceerno me...
Lire la suite

Tiitoonde: Taare Allah.

-
Tiitoonde: Taare Allah. Ceerno Ibnu Umar Bah. Mo Madiina Gunaas wuro maa. Hoɗngo gila he goodal ndii leydi diine Geno feeñnumaa. Njiiɓaandi njiɓɓiraandi cewle kawsara Madiina Gunaas wuro maa. Fuɗnaange maggo juurorde maande diine ñiiɓiinde. Hirnaange maggo jipporde felo Nulaaɗo diine ñiɓiingo. Rewo ƴiiwoonde diine feŋiingo. Worgo ɓulirɗe ƴiiwoole neema jaaliiɗe. Taare Allah. Ceerno Ibnu Umar Muhammadu Saydu Bah. Gaawɗo giɗli tabitini ngootaagu. Yiɗi ɓesngu abbiiɓe he laddeeji. Aaludere to jaati feŋiinde. Mahiinde toon ha tiiɗi diine jaaliinde. Wag-waggiire tamiinde haa tiiɗi ceedante maandaande. Suɓtaande to weluya kohoowo rokkaande. Haa timmi ɓuraana ñaantaande. Neɗɗaagu pinal ganndal loowaande. Mbeelu Siraaji Diine ɗuhiinde. Sahaabayanke Ahmadu fuuɗi ñiiɓi renndo seedtiinde. Ɓure ɓurnaaɗe ngenndi tottaande. Sahaaba mo giɗli mum njooli he Ahmadu. Ujubal koode dow kammu pooyni ceedtiinde.  Fof ko ngam yooɗeede giɗli Ibnu Umar. Taare Allah. Pirɗo firti mo pirooje mum pirtaaki. Gannd...
Lire la suite

Yimre, Aamadu Bah dawriyanke SEN

-
Image
Dawrugol leydi Senegaal.             Aamadu Bah Koolangel ƴakki aawdi. Ɗowi en haa fonngo maayo suri en. Tinndi sifti kono en paamaani. Batuuji batuuji o haali kono en nantindaaki. Cuɓtaaɗo koolaaɗo o resndi en.  Haa nder galleeji diine o nawani en. O resndiɓe, konnguɗi moƴƴi ɓe njooɓnimo. Halifaaɓe aada ɓadtiimo pinal he ɗemngal kalfinimo. Holi ndee lunndaare firtannde en oo aadi. O firtii ko o firnoo, firtii firtani en o firtii. Ko o firnoo o firtii. Kono ko Geno firnoo firtaaki. Maa min teɓɓito ko seɓɓitii. Min lumminoo haa tiiɗa gaawe he silameeje min njooɓo. Aamadu woɗɗaani ɓadti. Galle laamu ko gaawe he silameeje min njooɓo. Gaawe min ceɗta haa seeɓa min mbakkoo. Silameeje min njarna haa mbeleendi siggoo. Hitaande 2029 nder jolle min mberloo. Kiwee kiwee dartinaani min. Kiwee kiwee feccaani min. Hay oo aadi fiɓnde fiɓtaani min. So maayde ñalnde mum min nguurtat. So ñawu ñalnde mum min cellat. Peeje mon peccooje mon pecci on. Ruttii ñawni ɓerɗe mo...
Lire la suite