Jimol: Haayre Mahaande Geno

Ñalnde Njeslaare 5 Juko hitaande 2020

      Njamndi 03:11

Wallifo Ngenndiyanke Joob

Rabaat Madiina Gunaas.

Haayre ko mahaande Geno.
Nde haasideeɓe njiyi lomtii laadooje piɓi piɓti ndoondii ndoŋki pukki.
Ɓe cooyni ƴiiwoole ngam ɓe cikki maa caaynu.
Nde labale ndikki ɓe kawri e mayre ɓe ndikkii ɓe ndoŋki ɓe pukki.
Amikaal kabraal kabratnoongal jam he afrik bannge hirnaange ɓe ndoondi ha dow leydi ɓe pukki.
Ko ndeen lelli e koobi ndogani ŋoral maayo ɗi tawi powle maaje ɓe nguddii.
Ko ɗoon barooɗe ngulli luuki mbiyi cawgu dañaama.
Liitoori dikkondiri he maayo awtii laañe, seeki maayo noddi noodi e caamaaba ɗi ndikkiri he liitoori.
Liitoori liiti kono darinooɓe fonngo maayo paamaani !
Ko ndeen ɗi ndewi hare haa ɗi njantoyi Afrik bannge worgo.
Mboros worsiti ɓulli ɓamtaare siiɓi ndeelam ndeelinooɗam he ladde sukkunoonde kuɗooli wari lekkuule he ñoome ɓamtaare.
Afrik ko ngenndi mbiccaandi pele Sayku Umar laatinooɗo naange kisal.
Ko ndeen powbi farayse ndiirani teeɗooje afriknaaɓe, kaɗi teeɗooje teeɗde.
Yummaaji puccitii kuunaali ndewi saawaawo kono njiytaani ɓiɗɓe !
Ko ndeen amerik ngaari maɓɓe kalhaldi ndi waawa ƴeŋaade saka itta tuuya, tuuyaange robbe.
Fukku bonannde mum he mbertaandi ciŋkaandi koode ɓamtaare afrik.
Muhammadu dikko dikkodirɗo he añɓe fulɓe.
I ko ibliisa b ko baroowo k kiitaaɗo.
Afrik, afrik ko haayre mahaande Geno.
Ciŋkiraandi toɓo ilooji cewle ceɓooje ndeelam.
Afrik ko ngenndi keewndi barke, keewnoondi barooɗe laatinoondi ngenndi fitiram-golle
Keewndi ngalu ngalɗinoondi waasɓe.
Waasɓe ñaamooɓe ha deedi puŋŋino ɓe kaɓantaako gannde diiwtooje saqqaaji renndo.
 Leliiɓe haa nanndi he maayɓe fadɓe hasboore.
Hasɓeteeɓe hutteteeɓe no kirsuɗo dammuwol ina seernda teewu he nguru.
So won leliiɓe ha nanndi he maayɓe won dariiɓe haa nanndi he jullaaje.

Muhammadu Dikko: mo bonɓe ndikkii leñol mum pelmii rewo he worgo kaɗi deeƴre he kisal.
Laamɓe lamminaaɓe he laamu.
Roŋkuɓe lamminde lamminnooɓe.
Lamminiri ɓeen lamminnooɓe kure he conndi.
Afrik: ganndal he humambinnaagal teppi teppiiɓe he ɗaɓɓere ganndal.
Ɓe ngoni majjuɓe he laabi ɓamtaare.

Emmanuel makron
E ko pusɗo enndu ɓamtaare afrik
M ko moññanɗo laamɓe afrik ngam warde ɓesngu leydi he artirde hiiɗeende.
Soppuɓe coɓoƴƴi kaɗi maamaaje wiltude.
Roondiiɓe gacce pukku he mecce.
Huɓɓuɓe jeyli afrik kaɗi wertaango ɓamtaare.
Hiisɓe waasɓe soɓɓe seŋiiɓe he afrik kaɗi ɓiɗɗo jibineede.
Nde maamaaje mbilti fof ɓe laggoo ɓe ngadda faaɗeende.
Simmotooɓe siiɓotooɓe yarooɓe sanngaraaji he barakuuji riddondirooɓe ɓe kersaani, hay Geno ɓe kulaani.
Laatiiɓe mboddi moɗoori conngoori conngeteendi.

Alfaa: gafliiɗo bonannde ngenndi, laatiiɗo moɗoori moɗeteendi.
Maa min koccu fetelaaji min mbaɗa piyanɗe tuy tuy min mbiya yo bone suy jam laato laabi ɓure he ɓamtaare ciine.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob.