Ngenndiyanke Joob

Ñalnde mawnde 1 lewru Jolal hitaande 2019             NGENNDIYANKE JOOB Usmaan Ndoom Koninke ngenndi. Nde ɓerɗe tunngi saawaawo majjeree maa. Hakkillaaji tunngi mijooji fayde e maa. Min lemii jeeri e waalo min njiyaani nanndo-maa. Ka koninke laaɓtunooɗo e renndo maa. Joginooɗo miijooji ɓamtaare ngenndi maa. Koninke majjii min njiyaani lomto maa. Yero yehii accii ciimti e renndo maa. Yero yehii accii baɗte maa, baɗte mbaɗtinii e ndii ngenndi maa. Nokkuuji duɗe pooye kaɗtima darnde maa. Ciiñnooɗe ngolii e ŋakkere jiyɗe boli maa. Weendu gonnjala wuddi ngam kattagol maa. Weendu tuubaak mbooy wutti ili ndogii ngam kattagol maa. Kala nde dille ndilli min cikka ko mbeelu maa. Min nganndaa ko darnde yonti joɗnde suwaa e ɗii boli maa. Ka jaambaaro mo hulataa. Ka jaambaaro mo dogataa. Ka martibinnooɗo e ndii ngenndi maa. Momtannooɗo humambinnaagu e ndii ngenndi maa. Yoo Geno feññin koode maa, feññina koode ɓurnaaɗe ngenn...

Ñalnde Hoyrebiir 26 Yarkomaa hitaande 2019 Mi woondi mi waati sinndo mi jeyanooka he ngol leñol, ine jaranannoomi soodtaade, mi rimɗina hoyre am mi jeyee he ngol leñol (P). Mi hiñitaani gannde, kiñitmi ko ndimaagu, tawmi o neɗɗo ko keɓtinaaɗo he ndu wanngordu soomndu diƴƴe diñƴe ndimaagu; ngaal diƴƴal ine soomi gannde diine lislaamyankooje. Nde tarmi ɗee defte marɗe gannde, defte marɗe diƴƴe diƴƴe gannde diiñiiɗe he ndu wanngordu. Mbiɗa moɗanoo he pinal, mbiɗa moɗonoo he ganndal, mbiɗa moɗanoo he gannde diiñiiɗe; kono hannde mi laatiima gawtotooɗo ɗeen moɗ-moɗe ɗe moɗanoomi he nder renndo am. Ɓe ciliino pulaar, ɓe cilkiti pulaar kono hannde maa mi silɓe-mi-silkitaɓe ngam ɓamtirde ɗum pulaar. Maa mi nanngu reedu am ndu, mi waagoondu mi siiwto ƴiiƴam, mi ya...

Ko mi ɗemngal... Ko mi baawal mahowal renndo, ko miin reeni jotondire, moopti kawre, suuɗi gannde. Ko miin tami pinal, ko mi seede kala kewu. Ko mi laylaytoowo hakkunde tumaaji, ko mi eggoowo dow jolle. Miɗo diwa keeri tuma, mi sora tataaji nokkuuji; mi waamtoo pergite renndo; miɗo yinoo, miɗo ñekka, miɗo fortoo, miɗo lada, miɗo ɓafa, miɗo rega, miɗo diwa; so mi yaaɓanii nokku mi jaaƴoto, alaa haɗoore. Mi tampataa, mi heyɗataa, mi ɗomɗataa, mi ɗaanotaako, mi ñawataa; kono noon miɗo feeña, kadi miɗo majja. So mi feeñii, mi feññina fofof; so mi majjii, mi nawora fofof. Mahdi renndo ko e am tiigii, so mi tiggiima mi tagga fofof, so mi wirniima, mi ɗawa fofof. Hol jaŋtotooɗo tinndi mon? Hol pertotooɗo janti mon? Hol cifatooɗo sato mon ? Hol to cefi mon tonngii? Hol to jime e jimɗi mon mahii? Hol bagi heɗtani on konnguɗi...

Ñalnde Mawbaare 22 Yarkoma hitaande 2019 DAARTOL SAMMBA JAATARA E YERO PULLO. (Ŋ3) En ngartii he yowre men tatiɓiire ngam he daartol ɓee worɓe ɗiɗo "FULƁE" dañnooɓe caɗeele to senngo nguurndam mume'n nde tawnoo koɓe sehilaaɓe, cehilaagal mawngal kaaɗtungal. Jooni eɗen naata he mbunndi-mbdunndi daartol ngol, nde tawnoo janngoowo o fuɗɗiima romminaade he jappude noppi, omo looƴo mbinndin o, he rewindaade kuɗol ngol no haanirta ni : Jom suudu Yero pullo wiyetee ko Pennda pullo, o jooftinaa ko he innde jom galle makko. Jom suudu Sammba jaatara wiyetee ko Kummba Jaatara, kanko-ne o jooftinaa ko he innde jom galle makko, nde tawnoo ine jeyaa he tawaa-ngal fulɓe; debbo jooftineede he innde jom galle mum, walla yettoode mum ekn. “Ndeen Yero yehii ɗanniima ɓooyi ronkaama yoo artu. Debbo (dewbo(, o jooɗiima ko juuti omo fadi gorko makko haa arta, sibu yiɗaa ɓamtee...

Ñalnde Aaɓnde 21 lewru Yarkoma hit 2019 DAARTOL: Sammba Jaatara e Yero pullo : koɓe sehilaaɓe haqqan, cehilaagal ko ɗoon tan haaɗi. En puɗɗinooma "DAARTOL NGOL" to senngo yir-yirde (Google). "Yero pullo ɗanngal mum ngal ɓooyi toon, haa Sammba jaatara sikki ko o maayɗo; waɗi sahaa gooto debbo Yero fuɗɗaama ƴameede, sibu wonii duuɓi noogaasa o artaani, kono Sammba yiɗaa debbo sehil mum reste e nokkuuji goɗɗi. Tee Sammba jaatara yiɗaa restude-mo sahaaji ine miijo sehil mum o, no cehilaagal maɓɓe way mawnude e tiiɗde. Ndeke Yero pullo ko nanngaaɗo gaynaako sarɗi”. O accunoo debbo makko o ko cowiiɗo ine yahra e lebbi nayi haa debbo o jibinii ɓiɗɗo debbo oon ɓiɗɗo debbo haa mawnii resaama caggal makko heddiima debbo makko o tan e galle o. Kono kadi giɗli mawɗi ine ngoni hakkunde gorko o e debbo o. Hono Yero pullo e Pe...