Nguurndam Yero dooro Jallo

E oo subaka dewo, 05 lewru mbooy hitaande 2006, fulɓe mbaasii sagata mo ndewaani ñamaande. Fulɓe mbaasii ɗo lekki maamaawi, mawki ɓesnoowi, ki ɓesnoore mum siilataa, teelnooki e nder yolnde jeereende. Fulɓe kordaama ɗo weendu mawndu,  ɓuuɓndu, deejndu wonnoondu faabo e daɗdorde lohɓe e ɗomɗuɓe e nder yolnde mawnde nde keeri ngalaa, jaaynde woodaani: << So lekki mawki yanii, colli keewɗi mbeemat, ««: »» nde leñol wuurata wona leñol nannga daarorgal mum e hakkunde lexxi guurɗi e les naange Alla he ko maa ɓiɗɓe mum ngaawee e gulle ƴiiƴam e warñeende sabu hakke hokketaake, teettete; ko ɗuum addi sippirooji njiyatenɗi na mbaɗa ñalnde kala

Holi Yero Dooro Jallo
Yero Dooro Jallo yiyi aduna ko e nokku biyeteeɗo Beyi Lugge, e nder falnde Magaama, diiwaan Gorgol Muritani. Nde o heɓi duuɓi jeegom, o waɗaa e alluwal ɓuraana. Adii winndande mo alkulalko kaaw makko ina wiyee Mammadu Goral. Nde o ummii e juuɗe oon, o fayi koto wiyetee Lammbaango e nder dowla Senegaal. Ngoon ko wuro tooroɓɓe. Caggal ɗuum o fayti Beeli Nayɗe. Nde Yero ummii kadi e Beeli Nayɗe ruttitii ko Muritani e wuro wiyeteengo Taasoor,  ngam jokkude jaŋde e juuɗe kaaw makko goɗɗo. Caggal Taasoor, Yero e Senegaal e wuro Maatam, naati ɗoon e duɗal arab. Ko ɗoon o waynorii, ngam yahde Misra. Kono e kaaytaaji makko laawɗinaa, o jibinaa ko e hitaande 1947 e wuro Lummbol Sammba Abdul e nder falnde wuro soogi, to diwaan Maatam Senegaal. Hakkunde maayirɗe hitaande 1959 e darorɗe hitaande 1960, o ummanii laawol feewde Misira. O yottoyii Ejipte ( Egypte) Walla Misira ko e hitaande 1966, caggal nde o waɗi duuɓi jeegom e laawol. E hitaande 1966,o winndii e duɗal biyeengal Al ashaara>> : e hitaande 1968, o heɓi berwe makko e hitaande 1972, fooɗi bak o fiyi e jiifa. Tawi alanaa mo tanaa. E hitaande 1973, o winndii e duɗal jaaɓi-haaɗtirde Ejipte e hitaande 1978, o heɓi lisaas makko. O yuɓɓinii jeewte pulaar keewɗe e rajo Keer tuggude hitaande 1970 haa hitaande 1981. Omo jeyaa e adduɓe miijo e darnde haa kawtal janngooɓe pulaar e leyɗeele aarabeeɓe sosaa. Ko kaŋko wonnoo kalfinaaɗo jaŋde e pinal fedde nde. O woniniino kadi gardiiɗo jaaynde wiyeteende peeral. Yero ko winndiyaŋke mawɗo. Gila omo wonito leyɗeele Aarabeeɓe. O winndii defte keewɗe, ganndaaɗe, kuutoraaɗe sanne ende ɓiɓɓe fulɓe. Ena jeyaa e ɗeen teftere taro Sammba e Kummba, celluka pulaar. Ndikkiri Joom Moolo. Yoga e ɗeeɗoo golle, o gollodiino ɗum en ko e worɓe ngenndiyaŋkooɓe ɓe o wuurdunoo toon to Misira. Yero arti e Ngenndi mum Senegaal ko e hitaande 1981. E hitaande 1982, o tawtoraama sosngo kawtal Bordoo. Banndiraaɓe koɗoo kaaɗnaten winndannde Yero Dooro Jallo nde, ha sahaa goɗɗo insaalah.
Ko Jallo Maamuudu Aamadu ( Mamoudou Amadou Diallo) toon to wuro men Doɗel Diiri...
Winndannde Njaay Saydu Aamadu gorko mbo Jiinge.