Mammadu Dem KLS

Yimre Mammadu Dem, nde o winndi e Makki Sal.

1 / 2

Ndee yimre diidaa konde abdullaay wadda ƴattii jibnaabe makki sal, fawi ɗumen cukuñaagu e njar-ƴiiƴam. Mettere mawnde wonanimi heen, haa laawiimi heen no feewi. Laawogol am e mettere am nde no fotirnoo nii jey sabaabu haa kaal-mi ko hulɓinii e Abdullaay Wadda e ko feewti e iwdi mum, haa ɗuum jey sabaabu yimɓe makko nannooɓe mbiɗo haala ɗum tawii kadi mbiɗo renndi e mumen jokkondire goɗɗe ɗe ngonaa dawrugol. Ɓe ngari nokku am yaafnaade. Ɓe mbiyi kam ko Abdullaay Wadda haali ko hawranaani hay gooto e maɓɓe, yomi yaafo ɓe, sabu hay sinndo ko makki wiyaa aɓe paami fulɓe fof njaggirta ɗum ko kañum'en fof A Wadda ƴattii. Ɓe ñaagiimi yoo mi nattu haalde ko puɗɗiimi haalde e Wadda ko. Njaɓmi teddungal koyɗe maɓɓe haa galle am. Ko oon saanga nder jamma ummiimi ndiidmi ndee yimre''.  »

Cukalel ngenaar naajo

Eehey ma ɓiɗɗo ngenaarnaajo  

Dono ngenaar koliyaajo  

Sagata paarnorɗo mo golle jaambaaro.

Oon mo iwdi ngenaar e daaɗe gelooɗe  

Ɓeen ɓe ngenaar, ɓe ñalaaɗe mbaawa.

Rewnooɓe jalawaali mbaaltoya saarabaa.  

Ñalɗi yawmaaji jeeri koli e ndoondaagu.

To kummballi ndillata, juñ-juŋaaji e yonta satigaagu.

Bawɗi ceɗɗaagu koliya e boowe jañ-njooli.  

Dille alamari mo koliyaaɓe ñalnde e waalngo gunndabi.  

Ɓulniiɓe ceene bilbasi e njaareende.

Boowal ɓokki sammba gelaajo jeegi, penngal Ummu latooma.  

Bawɗi alamari mbelni jeeysiiji e dingire kaataaje.  

Kontimpaaji banndiraaɓe rewɓe ŋarɗini waso yontaaɓe.

Toon to jañ-njooli satigi welingaraa-naaɓe.  

Ɓeen rewɓe e worɓe waawɓe ñalaaɗe.  

Gila puɗɗorɗe koliya to gelleeje birom saare.  

Haa to cuuɗi seɗɓe koliyaaɓe faarnorde ceɗɗaagu.  

Horkaƴere afo suudu mawndu ceɗɗaagu.  

Sahre taaniraaɓe faarnoriiɓe jaɓɓe sule njaay.  

Nde pelol ndimaagu dillini rewɓe seɗɓe koliyaaɓe.  

Roondinooɓe sabaabu pusgu koliya horkaƴere-naaɓe.  

E saanga tefngooji jañ-njooji satigi sule njaay.

Laɓɓitingol fergooji gure seɗɓe koliyaaɓe.  

Ko heen njañ-njooli woni yuman gure jeeɗiɗi koliyaaɓe.  

Darni coksokɗe baadel e welingaraa jañ-njooli.

Feranɓe ciloñ-eerem, looñcani lojju ngijlonnaaɓe.  

Won jaaƴtinooɓe heewɓe to jowol e yowi loonde.

Ndaar guuriiki koliyaaɓe ko e sahre taaniraaɓe.

Totti alanaa, alanaa wuro, Alanaa ladde e dente susnooɓe.

Ko ngartameeje ngenaar mo dille jeysi koliyaaɓe.

To mooolete daɗee, suusɓe mooltaani mooliiɓe.

Ɓeen suuɓtinooɓe faarnoraade garal maayde.

Ndogi ñalñalol dewal gacce maayde.

Fergo fetti seedtini gure koliyaaɓe leelaani. 

Ƴellitnooɓe kinɗe, kuɓɓi jeyli cari peete, njalmiti ñifaani.  

---

2 / 2

To palimpa ngenaar otti to lojju e welingaranaaɓe. 

Takko leegal tillere e jookli Elimaan lewaanaaɓe.

Eehey ma ɓiɗɗo mo inna ngenaarnaajo.

Mo enɗe palfaltotiri e asko ngenaarnaaɓe.

Oon inna Kummba Aamadu jawli hasan saajo.

Mo Aminata hasan e faatimata hasan saajo.

Rokkunooɓe tiiɗndi wuro gaŋki e garbaaji koliyaaɓe.

Piilti to pele siiñcuɓe mo ceɗɗo koliyaajo  julayel.

To lowe lommbi e tufnde saadel e gele noodi.

Jeewru Aawdi Hammadi sawa jaara saadel naajo.

Ndonngeejo aawdi enɗam suudu mawndu koteynaaɓe.

Haa sattidaa jeeri e waalo tummbere pale ndañcaandi.

Jaatiiji dewol ma to kummba Aamadu jawli hasan saajo.

Jooltuɗi jokke to ndonngooɓe, sal-salɓe, njaayɓe, koteynaaɓe e cimmbooɓe.

Ooy saare nder jeejegol mo ndulumaaji funeeɓe.

To pulaagu, ceɗɗaagu e seereraagu mbaddi ngarmi-ngaraa teskaaɗo.

To maale wuro tabitinaa tunndaani.

E darnde silatigi baañoowo kuɓɓuɗo.

Baañoowo danndunooɗo sahre e conngoori ladde.

Oon silatigi ŋanaa taanum  Aamadu buuɗi.

Ngarmi-ngaraa makko taktakiri saabii ngonka wuro leelaani.

Nde baydel sal e conngoori mbaddi adaa e maayde.

Tawii gisaan ina holliri worɓe ɗiɗo maayooɓe.

Oon dey diidi bolol fooyre Aamadu Abdul maalik to ndulumaaji funeeɓe.

Mo Usmaan Elibanaa dummbe sawa takal hammee yettum birom to gedenaaɓe.

Hokkuno wonki mum ngam maale wuro ɓooyooje.

Ɗuum ko faaro e daartol funeeɓe.  

Nde yaanoonde artiri ko hesɗi yuɓɓini ganniiji.

Finaa tawaa e kesiri njoowi mbaylaandi.

Geno tottuma, waylaani, tabitini yorbaani.  

Nguura ko juuti mo jeeri koli e ndoondaagu.

Cellaa, naywaaa, haa kaaɓaa dontuɗo ceɗɗaagu.

Geno danndumaa e yeeweende nayewaagu.

Haa daartooɓe lomtoo e belɗi noppi deƴƴaaka.

Ina haalte ko juuti haastaaka.

Kisal wiyi maa yaa feŋ, feŋre nde peŋtoowo jibinaaka.

Ɗuum wonta koolol ngonka e peeje timmuɗe ngaynaaka.

Ko Geno resndumaa gaynaaka jofnoowo mo sonnganaaka.

Ko ndeen kisal wiyi maa guddu caret

awñete kude paate dannguraan.  

Kuɗol Mammadu Dem

Renndiyanke ngenaar gooto e sagataaɓe ngenaar e daaɗe Gelooɗe.

Mo suudu mawndu siñcaan siñcu garbanaaɓe.