Ngenndiyanke Joob

Ñalnde mawnde 19 siilto hitaande 2019              Kuɗol Ngenndiyanke Joob A soodi comcol ngol to nokku yeeyrdu maggol; a nawiingol a waɗtiima ngol tuundi wayliingol. Hanti sakku peeje nongol lootiraa haa ngol laaɓa cer ko adii angol hoota to ngol immorino !! Ine anndaa noon comcol coodangol nokku mum yeeyirdu tawata ko ine laaɓi cer. Ñalnde mawbaare 20 lewru siilto hitaande 2019 Kuɗol : Ngenndiyanke Joob Firo ngoo : Neɗɗo nde o jibinaa nde o ari ko omo laaɓi cer e bakkaat. Nde o jibinaa haa o dañi duuɓi kellifuya. O fuɗɗiima anndude ñaamo makko e nano makko, hanti o naatondirii he aduna. O fuɗɗiima tuunde e kala sifaa tuundi, e kala tuundi ndi o tuuni; hanti ine jojjani-mo waɗde feere o laaɓa e ndiin tuundi ko adii kasaŋke e ŋabri makko. Tawde fooccannde ko gollal laaɓtungal. Sibu maayi “(maa yiy), firti...

Ñalnde mawbaare 17 lewru siilto hitaande 2019 Jimol : Ceerno Aamadu tijjaani Bah            MADIINA GUNAAS            KUƊOL NGENNDIYANKE JOOB.                   Njamndi : 12:27 Ceerno Ahmadu tijjaani bah Mo Madiina gunaas wuro sunna Annabi maa. Laaɓtungo diine e ndee winndere Geno tagɗo maa. Seydi Bah nattii yettoode maa. Wontii jaaroore Geno gooto tagɗo maa. Bahruu anndiraango e ndi ngenndi maa. Hay colli e cirkaali mum ine mbarkinoro maa. Seydi bah ko laaɓtuɗo e diine e oo sunna Annabi maa. Hay makka e mawnude nde yiy-ma hooli maa. Ɗii laabi maa makka kamɓe fof ɓe ndenndi ɓe njaɓɓi maa. Sabu yiyde ɓe moƴƴere nde hono mum weeɓata. Ɓe ngondi e ma haa golle hajju timmi e junngo maa. Ɗoon ɓe mbelaa Geno ɓe taawni mbaydi maa. Ɓe nganndi ka lomtiiɗo nulaaɗo Muhammadu ngoo tago halfinaango ...

Ibnii-ummoɗoo. Oo takkuɗo fenaande fuŋŋinii jaasɗo banndum en yelorii. Biyɗo ko ganndo majjere suɗorii. Gadduɗo koowngu e renndo fuŋŋinii. Haaside haɓata ko e Geno ndee boomaare hollirii. Kono dañde mo poolgu saɗirii. Tuma e tumaaji payka e gaɓɓule a hollirii. Ar rutto e Geno moƴƴere aɗa ɗaminii. Ngartaa e juuɗe Geno ɓernde aɗa laɓɓinii ndeen ndañaa poolgu aɗa weltorii. Ngonaa goobu no ɓakkere aɗa mahorii. Cuɗaari tijjaaniya ngonaa aɗa suɗorii. Madiina gunaas wooto diine hollirii tafngo kaŋŋe tijjaaniya suɗorii. Seydi Bah wooto diine min ndañirii. Ngoon tan yonii e innde koode diine min cuɗorii. Aan jedduɗo gunaas boowal a hollirii. Maa min ndaro min pennumaa e ƴiiƴam amen amin pelliti. Ceerno Jalaalidiini Bah darnde mum e diine e ɗemngal pulaar ine hittinii. Madiina gunaas ɗemngal pulaar yoo ɓamto omo daranii. Mi yooɗaama golle seydi Bah Mi yooɗaama golle seydi Bah. Ceerno Jalaalidiini Kuɗol Ngenndiyanke Joob Rabat Madiina gunaas.

Salndu diine yani. Ceerno Abdul-Ajiij Bah. Sunaare Madiina gunaas. Ñalnde aaɓnde 14 lewru juko hitaande 2019. Ndee hitaande sunu mum afrik yejjitta. Jaalal daraninoongal dental Daaka Madiina Gunaas. Ceerno Abdul-ajiij Bah. Seydi Bah ko laaɓtuɗo golle mo orop e afrik njeddata. Maayde, maayde nawii giɗo mo ɓerɗe juulɓe njiɗi ngañcataa. Tammbinooɗo ngenndi siraaji diine wiyi woppataa. Ajaraa'iilu ko cuusɗo mo hay gooto woppataa. Tafɗo konu mum mo hay gooto woppataa. Nawɗo jaalal ngenndi mo min njejjittaa. Seydi Bah ko laaɓtuɗo e renndo mo en paaytataa. Seydi Bah ko tammbinooɗo ndii ngenndi ndi ɓure mum jaŋtaade en kuuɓnataa. Ceerno Abdul-Ajiij Bah hooti sahre nde juulɗo jaasataa. Sahre Nulaaɓe jaɓɓotooɓe ŋakkataa Mansuur siraaji diini ko jaɓɓiiɓe fadnooɓe garal maa ɗo a nimsataa. Fodoore, fodoore nawii ganndo mo min n...